Kitkan viisas on perinteisesti pieni muikku, mutta tänä talvena saaliiksi saatavat kalat ovat poikkeuksellisen pieniä.
– Kalaa tulee, mutta se on vähän turhan pienikokoista, sanoo kuusamolainen ammattikalastaja Tapani Keränen.
Hän on tullut juuri nuotanvedosta Kitkalta. Saaliina oli 150 kiloa noin 5–6-senttistä neulamuikkua. Parhaimmillaan samanikäiset muikut voivat olla jopa 9-senttisiä.
– Jostakin syystä vuoden vanhat hottamuikut eivät ole kasvaneet viime kesänä, ihmettelee myös Keräsen kollega Juha Korhonen.
Kalastajillepienikokoinen muikku on periaatteessa saalis siinä missä suurempikin, mutta jalostaja on ihmeissään. Kitkan Herkun yrittäjä Jorma Käkelä sanoo, että perkuukokoista muikkua on tänä talvena saatu Kuusamossa vain Kiitämästä, Kirpistöstä ja Irniltä. Raaka-aineesta on kova pula.
– Perkuukokoinen ja esimerkiksi savustuskelpoinen muikku on vähintään 10-senttinen. Sitä pienemmät lyödään vakuumiin ja myydään pakastettuina frittimuikuksi. Siihen Kitkan muikun koko juuri ja juuri nyt riittää, hän sanoo.
Neulamuikku ei kelpaa raakana kuluttajalle, joka ei ole tottunut syömään kalaa suolineen. Puhkottavaksi Kitkan viisas on liian pieni.
– Meille tämä on ollut suuri ongelma tänä talvena. Kysyntää olisi enemmän kuin koskaan, mutta ei ole mitä myydä, Käkelä sanoo.
Tilanne harmittaa, koska kasvatetun kalan hinta on noussut nopeasti ja kotimaiselle luonnonkalalle olisi kysyntää.
Syitä muikun pieneen kokoon voi vain arvella. Korhosen mukaan muikun pienuus on myös valtakunnallinen ilmiö.
– Vielä kesällä näytti todella hyvältä, mutta jotakin on olosuhteissa tapahtunut, että tilanne pyörähti tällaiseksi. Oliko kesän valo tai lämpö poikkeuksellista vai oliko veden korkeus poikkeavaa? Siinä olisi tutkimista, Korhonen sanoo.
Kalastajan mukaan kannantiheys ei selitä tilannetta ainakaan Kitkajärvillä.
– Kanta on ollut joskus suurempikin, mutta silti kala on kasvanut. Jostakin syystä ravintoa ei ole nyt riittänyt.
Talvipyynnin päätuote Koillismaalla on pieni muikku, mutta näin pieni tarkoittaa Korhosen mukaan sitä, että kevään rysäpyynnissäkään ei saada isoa kalaa. Myös mätimuikut jäävät pieniksi.
Luonnonvarakeskuksen tutkija Irma Kolari sanoo, että kyse on ravinnon loppumisesta.
– Mitä tiheämpi kanta on, sitä vähemmän ruokaa jää kalaa kohti ja sitä huonommin muikku kasvaa. Viimeisimmät kyselytietomme ovat keväältä 2015, ja silloin tilanne oli vähintään keskinkertainen kaikkialla Suomessa.
– Nyt on tekeillä kysely keväällä 2016 kuoriutuneista muikkukannoista. Tietoja on kuulunut, että keväällä 2016 moniin vesiin syntyi runsaasti hottamuikkuja.
Suuret runsaudenvaihtelut ovat tyypillisiä muikulle. Kolarin mukaan vaihtelua aiheuttavat muun muassa kannan sisäinen ravintokilpailu tai epäedulliset ympäristö- tai säätekijät.
– Varsinkin keväällä pian muikunpoikasten kuoriutumisen jälkeen kovat tuulet ja kylmät säät heikentävät poikasten ravinnonsaantia ja selviytymistä.
Kitkan viisas ei ui itään
Kuusamon ja Posion Kitkajärvillä elävä Kitkan viisas on useimpia muita makean veden muikkuja huomattavasti pienempi, ensimmäisen kasvukesän jälkeen vain 8–10 sentin pituinen ja 3–5 gramman painoinen.
Pienen kokonsa takia Kitkan viisaan ruoto ei kovetu vaan se säilyy pehmeänä. Talvisin kalaa voidaan käyttää ravinnoksi perkaamattomana. Syyskalastuksen yhteydessä muikusta saadaan arvokasta mätiä.
Kitkan viisas on kotipaikkauskollinen. Alueen vesistöjen korkeus- ja virtaamavaihtelut ovat erittäin pienet ja veden happitilanne säilyy hyvänä myös talvella, minkä vuoksi muikku ei vaella alapuolisiin vesistöihin.
Perimätiedon mukaan kala sai lempinimensä jo Venäjän vallankumouksen aikaan, jolloin myös Koillismaalta lähti ihmisiä rajan yli itään. Joku keksi nimetä pienen kalan Kitkan viisaaksi, koska se ei lähtenyt samaan suuntaan, vaikka sinne olisi myötävirtaan päässyt.
