Kuusamo Kitkajärven ja Kitkajoen vesien kunto ja kuormittajat aiotaan selvittää Kuusamon ympäristötoimen johdolla tänä ja ensi vuonna.
Kuusamon vesihuollon kehittämissuunnitelmaan sisältyvän hankkeen tavoitteena on esittää myös tarvittavat vesiensuojelutoimenpiteet, mikäli niille on selvityksen perusteella aihetta.
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on myöntänyt tarkoitukseen 3 500 euron avustuksen ja vähintään saman suuruisen summan ovat laittamassa likoon myös Kuusamon kaupunki ja Kuusamon vesi- ja energiaosuuskunta Evo.
Ympäristötarkastaja Teemu Junttilan mukaan yksi keskeisistä päämääristä on saada taustatietoja sille, onko Evon Rukan puhdistamon aiheuttama kuormitus Kuusamon järvien "helmelle" niin merkittävä, että alueen jätevedet on tarpeen johtaa tulevaisuudessa suunnitelmissa olevaan Kuusamon taajaman uuteen puhdistamoon.
Rukan puhdistamon ohella Kitkan merkittävimmät pistekuormittajat ovat Kitkajokeen vetensä valuttava Käylän puhdistamo ja Posion puhdistamo lähes 300 neliökelimetriä laajan suurjärven länsipäässä.
"Tässä vaiheessa selvitys koskee vain Kitkan Kuusamon puoleista osaa, mutta kunhan faktaa aletaan saada, pitää sitten katsoa onko tarvetta viritellä yhteistyötä myös Posion kunnan kanssa järven pitkän tähtäimen jätevesiratkaisujen laatimiseksi."
Junttilan mukaan kirkkaudestaan kuulun Kitkajärven selkävesilläkin on havaittu sinilevän kukintaa (viime vuonna) ja paikallisten asukkaiden viestit ovat olleet osin huolestuneita vesistön tilan kehityksestä, joten perusteellisen selvityksen tekeminen on katsottu tarpeelliseksi.
Tänä kesänä hän arvelee keskityttävän alueen maankäyttöön liittyvän faktatiedon keruuseen. Selvitettäviä seikkoja ovat muun muassa rantojen viljelysten kokonaisala sekä vakituisten asuntojen lukumäärä.
Runsaat pari vuotta voimassa ollut EU:n vesipuitedirektiivi vaikuttaa osaltaan Kitkalla aloitettavaan selvitystyöhön. Järvestä on tulossa oma direktiivin mukainen vesipiirinsä, ja tarkoituksena on soveltaa hankkeessa niitä työkaluja, joita direktiivin mukaisessa arvioinnissakin käytetään.
Junttilan mukaan nykyinen tapa tulkita veden tilaa pelkän vesikemian avulla on jäämässä historiaan. Jatkossa se määritetään myös esimerkiksi kasvillisuuden ja eläimistön perusteella.
Vaikka ranta-asukkailta ympäristötoimelle tulleet tiedot kansainväliseen Project Aqua -ohjelmaankin aikoinaan valitun Suomen ainoan säännöstelemättömän suurjärven tilasta ovat olleet ajoittain huolen sävyttämiä, myös toisenlaisia viestejä on ympäristötarkastajan korviin on kantautunut.
"Lahtivesien tilan sanotaan olevan paikoitellen nyt jopa parempi kuin 70-80 -luvulla, jolloin maanviljelys oli voimallisempaa. Metsäojituksetkin olivat tuolloin yleisimpiä ja ne tehtiin myös eri tyylillä kuin nyt."