Euroopan suurimmaksi lähteeksi mainitun Kitkajärven ravinnekuormituksen vähentämiseksi on ehdotettu viemäriverkoston rakentamista koko laajan järven ympärille. Asia on nostettu esille Kuusamon kaupungille jätetyssä kunnallisaloitteessa. Sen allekirjoittajina ovat Kitkan vedenlaadun heikkenemisestä huolestuneet alueen kalastuskuntien esimiehet Kuusamossa ja Posiolla.
Esitys ei kuitenkaan lähtenyt vetämään sitä keväällä käsitelleessä yhdyskuntatekniikan lautakunnassa. Päätöksessään se muun muassa huomautti, että viemäröintihankkeiden mahdollisen toteuttamisen edellytyksenä on kyläkohtaisten viemärisuunnitelmien laadinta.
Kitkan viisaat -nimisen Kitkajärven suojeluyhdistyksen työryhmään kuuluva Kuusamon kaupungin ympäristötarkastaja Teemu Junttila sanoo, että Kuusamossa viemäriverkostojen rakentamiseksi on käytössä menettelytapa, jota tulee soveltaa myös Kitkan alueella.
Suunnitelmien
laadinta alkamassa
"Ensin verkoston laajentumisalueen kylien asukkaille ja mökkiläisille tulee tehdä kysely, ovatko ne valmiit osallistumaan tarkemman viemäröintisuunnitelman tekoon, joka maksaa jokaiselta noin 70 euroa. Jos valtaosa siihen suostuu, suunnitelmaa ryhdytään laatimaan. Kuusamossa siitä vastaa energia- ja vesiosuuskunta Evo."
Kitkan alueella kysely on toistaiseksi tehty Takkusalmen kyläalueella järven koillispuolella, jossa viemäröintihankkeen tarkempi suunnittelu on myös päätetty käynnistää. Viemäri on jo vedetty alueella olevaan Alakitkan kalasatamaan.
"Maastotyöt tehdään tämän suven aikana, ja suunnitelma valmistuu ensi vuoden aikana", Kitkan viisaat -yhdistyksen jäsenenä olevan Evon vesihuoltopäällikkö Kimmo Viinikka sanoo.
Kuusamon kaupunki osallistuu maastotöihin kustantamalla niihin kuuluvat gps-mittaukset.
Viinikan mukaan viemäröintihankkeen toteuttamisesta päättävät viime kädessä alueen kiinteistöt. Jos riittävä määrä on valmis maksamaan liittymistä, rakentaminen on mahdollista aloittaa. Liittymien lasketaan maksavan runsaat kymmenen tuhatta euroa.
Takkusalmen ohella asukkaat ovat olleet kiinnostuneita viemäriverkostoon liittymisestä myös Säkkilänvaaran kyläalueella, joka sijaitsee samalla suunnalla. Kysely on suoritettu, mutta viemäröintisuunnitelman laatimisen aloittamisesta ei ole tehty vielä päätöstä.
Viemäröintien maksumiehinä olisivat pääosin asukkaat, sillä valtion ja Euroopan unionin rahoitusosuus on ollut vastaavissa hankkeissa yleensä korkeintaan parikymmentä prosenttia.
Haja-asutus ei iso kuormittaja
Teemu Junttilan mukaan haja-asutuksen osuus Kitkajärven kuormituksessa ei ole kovin suuri.
Hän kertoo, että Suomen ympäristökeskuksessa kehitetyn niin sanotun VEPS-järjestelmän perusteella sen osuus esimerkiksi fosforikuormituksesta oli vuosien 1998-2002 keskiarvona kahdeksan prosenttia, selkeästi vähemmän kuin suurimmilla kuormittajilla.
Eniten fosforia järveen päätyi luonnonhuuhtoumasta (36 prosenttia), laskeumasta (25) ja maataloudesta (22). Järven pistekuormittajina olevien Rukan ja Posion jätevedenpuhdistamojen osuus oli prosentin luokkaa.
Virallisten vesistötarkkailutulosten mukaan Kitkajärven, Ylikitkan ja Alakitkan, veden laatu on kuitenkin ollut havaintopaikoilla erinomainen. Viimeksi tämä kävi ilmi viime vuoden tulosten perusteella.