Kitisen ra­ken­ta­mi­ses­ta koitui haittaa ka­la­ve­sil­le

Kitisen voimalaitosten rakentaminen on muuttanut Lapin ympäristökeskuksen mukaan olennaisesti vesistön kalakantaa. Haittoja ei osattu ennakoida, kun Kemijoki Oy:lle annettiin lupa vesirakentamiseen. Lapin ympäristökeskus esimerkiksi esittää, että Kemijoki Oy maksaa kalastuskunnille yli 650 000 euroa korvauksena kalastuksen tuoton menetyksistä.

Kitisen voimalaistosten raknetaminen muutti vesistön kalakantaa.
Kitisen voimalaistosten raknetaminen muutti vesistön kalakantaa.

Kitisen voimalaitosten rakentaminen on muuttanut Lapin ympäristökeskuksen mukaan olennaisesti vesistön kalakantaa. Haittoja ei osattu ennakoida, kun

Kemijoki Oy:lle

annettiin lupa vesirakentamiseen.

- Voimalaitokset ovat valmistuneet eri aikaan. Rakentaminen alkoi 80-luvulla ja uusin, Kelukoski, valmistui vuonna 2002. Lupapäätökset ovat tarkempia nykyään, Lapin ympäristökeskuksen vanhempi insinööri Reino Kurkela perustelee ennakoinnin puutetta.

Lapin ympäristökeskus esimerkiksi esittää, että Kemijoki Oy maksaa kalastuskunnille yli 650 000 euroa korvauksena kalastuksen tuoton menetyksistä.

- Virtakutuiset kalat eli harjus, siika ja taimen ovat hävinneet jokiympäristön muututtua allasmaiseksi, Kurkela kuvailee.

Yksi Kitisen vesistön osakaskunnista on Sattanen. Sen puheenjohtaja Antti Aikio kertoo, että muutoksen takia kevätkutuiset kalat, särki ja ahven, lisääntyivät vesistössä räjähdysmäisesti. Nämä kalat uhkaavat nousuvaelluksilla myös luonnontilaisia vesiosuuksia, kuten Sattasjoen yläosaa.

Lapin ympäristökeskus esittääkin selvityksen tekemistä nousuvaelluksen aiheuttamista haitoista sekä suunnitelmaa nousuesteen rakentamisesta padotusrajan lähelle.

Rannat syöpyivät

Aikio on tyytyväinen Lapin ympäristökeskuksen esitykseen. Hän kertoo osakaskunnan hillinneen kevätkutuisten kalojen lisääntymistä antamalla kaikille kyläläisille vapaan kalastusoikeuden katiskapyyntiin.

- Kemijoki Oy:n vesillä meillä ei ole lupaa kalastaa. Siinä yhtiö tuntuu sahaavan omaa oksaansa, Aikio sanoo.

Kemijoki Oy:n toimitusjohtaja Aimo Takala ei halunnut kommentoida Lapin ympäristökeskuksen esitystä.

Voimalaitosten rakentaminen on myös syövyttänyt rantoja, vaikeuttanut veneilyä ja tehnyt sen vaaralliseksi patoaltailla. Lisäksi rakentaminen on huonontanut kaivoveden laatua ja riittävyyttä.

Kitinen-jokeen kuuluvat Kurittukosken, Vajukosken, Matarakosken, Kelukosken, Kurkiaskan ja Kokkosnivan voimalaitokset.

Lopputarkastusta koskeva lausunto on nähtävillä Sodankylän ja Pelkosenniemen kunnanvirastoissa. Muistutukset, vaatimukset ja huomautukset on esitettävä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastolle 15. toukokuuta mennessä. Lopullisen päätöksen asiassa tekee ympäristövirasto. Siihen voidaan vielä hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen ja edelleen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen.