Kaksipäinen raideliikennekiitäjä aloittaa liikennöinnin reilun viikon päästä Ylivieskan ja Iisalmen välisellä rataosuudella. Kiskobussit korvaavat veturivetoiset junat.
Kahdella dieselmoottorilla varustettu kiskobussi kulkee molempiin suuntiin, koska molemmissa päissä on ohjaamo. Aikatauluihin tai junan huippunopeuteen ei tule muutosta.
Maksiminopeus on 120 kilometriä tunnissa. Jopa 40 vuotta vanha junakalusto modernisoituu nykyajan vaatimusten mukaiseksi.
Ylivieska-Iisalmi-rataosuus on kummitellut usein lakkautettavien rataosuuksien joukossa, mutta kiskobussien saapuminen turvaa tulevaisuuden.
Rataväli on tappiollinen, vaikka vuositasolla Pohjanmaalta Savoon tai toisinpäin kulkee noin 30 000 matkustajaa.
VR on kyseisellä rataosuudella henkilöliikennepalvelujen tuottaja ja liikenne- ja viestintäministeriö ostaja. Ministeriö joutuu tukemaan ensi vuonna liikennöintiä noin miljoonalla eurolla.
Vaunusta toiseen
ei pääse kulkemaan
Viimeisin kiskobussiliikennöinti käynnistettiin marraskuun 7. päivänä Joensuu-Nurmes-välillä. Ensi vuoden puolella joukkoon liittyvät Savonlinna-Parikkala-, Karjaa-Hanko- ja Tampere-Haapamäki-rataosuudet.
Ylivieska-Iisalmi-välillä kiskobussi kulkee kahdesti vuorokaudessa molempiin suuntiin.
Istumapaikkoja bussissa on 63 ja seisomapaikkoja 60. Kiskobussissa on kolme matkustajaosastoa ja niiden välissä kaksi eteistä.
Konduktöörien kannalta ongelmallista on se, ettei kahden yhteen liitetyn kiskobussin välillä eli vaunusta toiseen ei pysty junamatkan aikana liikkumaan.
Kiskobussi ajaa normaalisti yksinään, mutta ruuhka-aikoina kaksi bussia yhdistetään. Kiskobussin molemmista eteistiloista löytyy myös lippujen leimauslaite.
Itäradalle kiskobussia
ei kannata tuoda
Kiskobussit eivät levity koko Suomeen. Itäradan sähköistämättömälle osuudelle Oulu-Kontiomäki-Kajaani-Iisalmi bussia ei kannata enää tuoda, sillä radan sähköistys valmistuu loppuvuodesta 2006.
Myöskään pohjoisempaan Suomeen, Rovaniemi-Kemijärvi- ja Kemi-Kolari-väleille, kiskobussia ei raahata. Yksi merkittävä syy on se, että kiskobussien ainoa huoltopiste löytyy Etelä-Suomesta.
Toinen syy on se, ettei pohjoisessa ole jäljellä enää riittävästi junavuoroja, jotta kiskobussin tuominen pohjoiseen kannattaisi.
Junatyyppi on kaikesta huolimatta rakennettu nimenomaan sähköistämättömille rataosuuksille, joiden matkustajamäärät ovat pienet.
