Suomen mahdollisuus havaita sukellusveneitä paranee, kun Merivoimat ottaa käyttöön neljä uutta sota-alusta. Näin lupailee Atlas Elektronik, joka kauppaa Suomen Puolustusvoimille taistelujärjestelmää, joka asennettaisiin osaksi uusia monitoimikorvetteja.
Rauman telakalla rakennetaan lähivuosina Merivoimille neljä monitoimikorvettia. Alusten valvonta- ja asejärjestelmät hankitaan ulkomailta joko ruotsalaiselta Saabilta, Lockheed Martinilta Kanadasta tai saksalaiselta Atlas Elektronikilta.
Suomen rannikko, jossa on paljon saaria ja röpelöinen merenpohja on otollinen piilopaikka sukellusveneille.
Saksalaisyrityksen myynnistä vastaava johtaja Robert van de Pieterman tietää mistä naruista vetää, kun hän kuvailee, miten tärkeää sukellusveneen paikantaminen on.
– Ne voivat helposti piiloutua meren pohjaan saarten tai kivien taakse ja pysyä siellä päiviä tai jopa viikkoja. Sieltä käsin ne voivat kuunnella viestintää, Pieterman sanoo.
Neljän laivan budjetti on enintään 1,2 miljardia euroa, josta itse laivojen osuus on 500 miljoonaa ja järjestelmän toinen 500 miljoonaa. Taistelujärjestelmä koostuu valvonta- ja asejärjestelmästä. Loput summasta on tarkoitus käyttää asevarustukseen.
Veden värähtely ja äänet paljastavat
Merivoimien tiedustelun salaisinta tietoa on tieto laivojen äänistä. Jokainen sukellusvene tai laiva potkureineen pitää omanlaistaan meteliä, jonka tunnistaminen on meripuolustuksen olennainen osa.
Suomi on vuosien varrella kerännyt tätä tietoa, jonka Merivoimat syöttää aikanaan myös neljän uuden sota-aluksen tietojärjestelmiin.
Atlas Elektronikin tehtailla Bremenissä yrityksen työntekijä havainnollistaa, miten ääniaallot siirtyvät aluksessa istuvan miehistön päätteille. Järjestelmä analysoi vedessä olevien sensoreiden ja kaikuluotainten keräämän informaation ja antaa käsityksen siitä, mitä aluksia ympäristössä on.
Yritys ei yleensä avaa tehtaansa ovia toimittajille, mutta tekee poikkeuksen nyt, kun Suomen hankintapäätös on lähenemässä. Kymmenes ja tällä tietoa viimeinen neuvottelukierros käydään ensi viikolla. Vielä ei tiedetä, mikä yritys on vahvimmilla.
Atlas Elektronikin omistaa saksalainen teollisuusjätti ThyssenKrupp.
Toiveita pakko karsia
Tehtaalta löytyy lämpösäädeltyjä kammioita, elektromagneettinen huone, jossa testataan laitteiden elektronisen sodankäynnin kestävyyttä ja useita laitteita, joilla testataan osien iskun ja paineen kestävyyttä. Suomalaistoimittajille antamallaan kierroksella yhtiö haluaa ehkä myös näyttää, mikä järjestelmässä maksaa.
Pieterman kuvaa Suomen budjettia haastavaksi, mutta kuten muidenkin kilpailussa mukana olevien yritysten, myös Atlas Elektronikin tehtävänä on sovittaa tarjouksensa budjettiin.
– Me emme priorisoi, vaan asiakas. He ovat sanoneet, että kaikki on tärkeää.
Valvonnan ja tilannekuvan muodostamisen ohella laivoilla on pintatorjuntaohjuksia, ne voivat laskea merimiinoja ja torjua sukellusveneitä. Aluksille on tulossa myös ilmatorjuntaohjuksia.
Pieterman kertoo, että neuvottelukierrosten aikana Puolustusvoimien logistiikkalaitos on joutunut huomaamaan, että aivan kaikkia toiveita ei voi täyttää.
Alushankinta jäänyt Hornetien seuraajan varjoon
– Puolustusvoimilla on meneillään kaksi suurhankintaa, joista sota-alukset ovat jääneet Hornetien korvaamisen varjoon.
– Hävittäjähankinta on 7–10 miljardia euroa, kun aluksiin laitetaan 1,2 miljardia euroa.
– Aluksia hankitaan neljä ja niiden odotetaan olevan käytössä 2050-luvulle asti. Laivat rakennetaan Rauman telakalla vuosina 2019–2024.
– Suomeen hankittavia monitoimikorvetteja ei ole sellaisenaan missään muualla. Neljällä aluksella korvataan seitsemän vanhenevaa alusta.
– Uudet alukset ovat 105 metrisiä, kun esimerkiksi korvattavien joukossa olevat Hämeenmaa-alukset ovat 77 metrisiä.
– Aseet, sensorit ja taistelujärjestelmän Suomi hankkii ulkomailta. Ehdokkaat taistelujärjestelmän toimittajaksi ovat Saab, Lockheed Martin ja Atlas Elektronik.
– Puolustusvoimat kertoi heinäkuussa, että se hankkii pintatorjuntaohjuksia ja niiden käyttöön liittyvän järjestelmän Israelista. Kauppahinta on 162 miljoonaa euroa, mutta ohjusten määrää ei ole kerrottu julkisuuteen. Ohjukset asennetaan Hamina- ja uusiin Laivue 2020 -luokan aluksiin.