Kir­veen­kap­pa­lei­ta, prons­si­nen riipus ja rau­tai­sen veitsen pala: Sie­vis­sä tehtiin laaja rau­ta­kau­ti­nen löytö

Kiurunkankaan löytö viittaa polttokalmistoon. Samalla se voi avata uutta tietoa rautakauden asutuksesta.

Arkeologi Ville Hakamäki ja arkeologian opiskelija Emilia Jääskeläinen Oulun yliopistosta mittasivat Sievin löytöpaikkaa tarkalla GPS-laitteella.
Arkeologi Ville Hakamäki ja arkeologian opiskelija Emilia Jääskeläinen Oulun yliopistosta mittasivat Sievin löytöpaikkaa tarkalla GPS-laitteella.
Kuva: Hanna Perkkiö

Sievin kirkonkylän länsipuolelta, Kiurunkankaan metsäsaarekkeesta on löytynyt useita rautakautisia esineitä, joita pidetään merkkinä myös kiinteästä muinaisjäännöksestä.

Löydön teki sieviläinen Pauli Lehtola yhdessä kolmen poikansa kanssa metallinilmaisimen avulla lokakuun alussa.

Yksi pojista, Joni Lehtola, oli tutkaillut Sievin historiasta kertovaa kirjaa ja Evijärven järvikuivioalueen vanhaa karttaa. Niiden perusteella suunnaksi otettiin Kiurunkangas.

– Ei ollut aavistustakaan, että sieltä voisi jotain tällaista löytyä. Kävimme ensin Kalajoen Hiekkasärkillä, ja kun sieltä ei löytynyt mitään, niin ajettiin Kiuruun ja kysyttiin omistajilta lupa käydä vähän katselemassa, Pauli Lehtola kertoo.

Saaliina oli aluksi pullonkorkkeja ja pikkuromua, mutta pian vastaan tuli jotain ihan muuta: pieniä kirveenteriä ja eläinaiheinen riipus. Kuten asiaan kuuluu, Lehtolat jättivät paikan rauhaan ja ilmoittivat löydöistään eteenpäin.

Seuraavalla viikolla Oulun yliopiston arkeologian lehtori Jari Okkonen kävi tutkijaryhmänsä kanssa tarkastamassa paikan.

Kiurunkankaan löytöihin kuului pronssiriipuksen, putkikirveen sekä silmäkirveen katkelman lisäksi pronssisia heloja, pronssineulan katkelma, rautainen rengas ja rautainen veitsen katkelma.

Esineiden arvioidaan olevan peräisin keski- ja myöhäisrautakaudelta sekä varhaiselta keskiajalta, eli 400–1300-lukujen väliseltä ajalta.

Muutamissa löytökohdissa havaittiin palanutta luuta, mikä voi tutkijoiden mukaan viitata paikalla sijainneeseen polttokalmistoon.

Löytöjen laajuuden perusteella koko Kiurunkankaan itäpäätä voidaan pitää muinaisjäännösalueena.

Ilmoita asiavirheestä