Kansanterveyslaitoksen erikoistutkija Kai Lindros esittää alkoholin suurkuluttajien seulomista vapaaehtoisiin DNA-testeihin maksakirroosille altistavan geenimuunnoksen selvittämiseksi.
Lindros on tutkimusryhmineen osoittanut, että noin joka kuudes suomalainen on perinyt tulehdukselle altistavan geenimuodon, joka aiheuttaa jopa nelinkertaisen riskin sairastua alkoholin aiheuttamaan maksakirroosiin.
Tutkija uskoo, että tieto riskistä kannustaisi suurkuluttajia vähentämään ryyppäämistä. Poikkeava geenimuoto voidaan selvittää verinäytteestä.
Tutkimus on toistaiseksi kallis, mutta siitä on mahdollista kehittää kaupalliseen käyttöön soveltuva yksinkertainen laboratoriotesti, jolloin hintakin laskee.
Lääkäri ehdottaa,
potilas päättää
Alkoholimaksakirroosiin kuolleiden määrä on kaksinkertaistunut Suomessa muutamassa vuodessa. Vuonna 2005 tautiin kuoli ennätykselliset 976 ihmistä, kun viisi vuotta aikaisemmin kuolleita oli 497.
Suurkuluttajat voitaisiin Kai Lindrosin mukaan seuloa väestöstä lääkäreiden vastaanotoilla niin sanotulla mini-interventiolla, jossa lääkäri kysyy potilaalta hänen alkoholinkäytöstään. Mini-interventiota tuodaan jo kovaa vauhtia suomalaiseen hoitokulttuuriin.
"Jos potilas itse kertoo juovansa paljon, tai lääkäri arvioi hänen olevan suurkuluttaja, lääkäri voi ehdottaa verinäytteen ottamista maksavaurioille altistavan tulehdusgeenin tutkimiseksi."
"Testin pitäisi perustua vapaaehtoisuuteen. Jos potilas suostuu testiin, ja tulos osoittaa hänen kuuluvan riskiryhmään, tieto voisi olla potilaalle aikamoinen kannustin juomisen vähentämiseksi."
Jos kirroosi on jo ehtinyt kehittyä, sitä ei voida parantaa.
"Kirroottista maksaa on liian myöhäistä korjata, mutta on olemassa eräitä maksaentsyymejä, joiden kohoaminen veressä on selvä merkki siitä, että alkoholinkäyttöä on syytä vähentää", Lindros sanoo.
Alkoholi heikentää
suoliston seinämiä
Lindrosin ryhmän tekemät rottakokeet osoittivat, että tulehdusgeenin kantajilla kertyy verenkiertoon suolistosta peräisin olevia bakteerimyrkkyjä.
"Suoliston seinämät eivät periaatteessa läpäise bakteerimyrkkyä, mutta alkoholin suurkuluttajilla suoliston seinämien kunto usein heikkenee, jolloin myrkyt pääsevät seinämän läpi verenkiertoon ja vauhdittavat maksavaurioiden syntymistä", Kai Lindros kertoo.
Ruuan nauttiminen juomisen yhteydessä ei torju näiden myrkkyjen haittoja. "Jos juo tyhjään vatsaan, alkoholi menee nopeammin vereen. Ruoka saattaa hiukan hidastaa alkoholin imeytymistä suolistosta, mutta se ei vähennä maksavaurioiden riskiä."
Määrä ratkaisee,
ei laatu
Maksakirroosin syntymisen kannalta merkittävää on nautitun alkoholin määrä, mutta pullon etiketillä ei ole väliä.
Viini on yhtä haitallista kuin viski tai kossu. Hiljainen tissuttelu tai viinin lipittäminen pitkin viikkoa on maksalle yhtä haitallista kuin kova viikonloppukänni.
"Ratkaisevaa on se, kuinka monta grammaa puhdasta alkoholia ruumiinpainoa kohti laskettuna ihminen juo esimerkiksi viikon aikana. Naiset ovat siinä mielessä suuremmassa vaarassa kuin miehet, että he ovat yleensä keveämpiä. Jos nainen juo yhtä paljon kuin 15 kiloa painavampi mies, hän saa kehoonsa enemmän alkoholia."
Alkoholimaksavaurioiden ja kirroosikuolemien raju lisääntyminen Suomessa johtuu Lindrosin mukaan kasvaneesta alkoholin kulutuksesta. Mutta se ei ole ainoa selitys.
"Me tutkijat olemme ihmetelleet, miksi maksakirroosiin kuolleiden määrä on noussut viimeisen viiden vuoden aikana suhteessa nopeammin kuin alkoholinkulutus henkeä kohti."
"Yksi mahdollinen selitys on, että Suomessa on ollut paljon riskirajalla juovia suurkuluttajia, jotka ryhtyivät juomaan entistä enemmän, kun viina halpeni", Lindros sanoo.