Kirpputorit ilmestyivät kaupunkeihin laman saattelemina, mutta uusien sukupolvien myötä ne ovat muovautuneet yleisesti hyväksytyiksi kauppapaikoiksi. Kierrätetty tavara on vaatimustason kohotessa muuttunut paremmaksi ja kauppa kasvaa vauhdilla.
Oulun kirpputoreille varustaudutaan nykyään kuin markettiin, korit kädessä tai ostoskärryjä työntäen. Verkkoon voi sattua mitä vain, tuliteriä kotikutoisia sukkia ja tumppuja, fileerausveitsi alkuperäispakkauksessa, perämoottori, jopa uunituoretta pullaa. Vai olisiko sittenkin tarvetta uhkeasti kiiluvalle, satasen hääpuvulle?
"Oikeastaan ostan vain kirpputoreilta vaatteet, tosi hyvälaatuista tavaraa", kehuu Sari Koivisto penkoen päällepantavaa kärryissä kellivälle Miska Antinpoika Koivistolle.
Potkuhousuista pyydettiin 5-8 euroa, nuori äiti vertailee hintoja. "Aika suuri harppaus yhdestä eurosta."
"Voi, kun halvalla saapi", murehtii Raija P. puolestaan kaitaliinaa. Sellainen oli jo kauppareissulta kassissa, kun silmiin sattui haluttavampi. "Tytär soitti juuri, ehkä löytyvät vielä lapsenlapselle hiihtohaalarit, 122-senttiset", hän lohduttautuu.
"Käyn kirpputoreilla viikottain ja ostan perheelle tarpeelliset tavarat", kertoo myös Salme sukunimeään paljastamatta. Nyt koriin sattuivat Kerman Saven lautaset, videofilmi sekä housut pojalle. "Kaupasta on ostettava vain elintarvikkeet, aluvaatteet, kemikaalituotteet ja meikit", hän listaa ja aikoo suunnistaa ennen bussin lähtöä vielä SPR:n kirppikselle.
"Jo ensimmäisenä päivänä oli vuokra maksettu", iloitsee Irmeli Korhonen viikatessaan tyttäriensä nättejä puseroita. Hän laittaa oman pöydän pari kertaa vuodessa ja käy pinoamassa tavarat uuteen uskoon lähes päivittäin. "Siisti pöytä edistää myyntiä."
Paljon uutta
"Kirppiksellä käyvät kaikki, hyvinkoulutetut ja muut", kolmatta päivää Paljekirppiksessä avustava Salli Kalliokoski arvioi ja toteaa itsekin kuuluvansa jo toisen polven kirppiskävijoihin.
Nuoriso tietää metsästää kirpputoreilta viimeistä huutoa olevia pukineita, jotka ensi ostaja on todennut sopimattomiksi.
"Ei kaupasta kannata enää ostaa", Kalliokoski nostaa tiskin alta muotilyhdyn. "Kun kirpparisilmä kehittyy, osaa valikoida aarteet."
Yhä enemmän kierrätyskauppa rikkoo rajoja, kirppareilla kun myydään myös aivan uutta, muoviin pakattua tuotetta, taulunkehyksistä työkaluihin. Näin kauppias paikkaa vaihtelevaa pöytäkysyntää. Myös ulkopuoliset liikkeenharjoittajat täyttävät pöytiä päästäkseen eroon laarinpohjatavaroistaan.
Viisi suurempaa
"Tämä on bisnes kuin mikä tahansa", vahvistaa juuri toisen Second Hand Storen keskustaan perustanut kauppias Eero Vesenterä ja arvioi bisneksen kasvavan 15 prosentin vuosivauhdilla.
Vaatteista vain on valtava ylitarjonta, kauppias murehtii. Kysyttyjä taas ovat erilaiset keräilytuotteet.
Ylihinnat eivät mene läpi, Vesenterä vakuuttaa. "Ostettaessa tehdään tili eikä myydessä", hän sanoo oppineensa antiikkikauppiailta.
Viisi isompaa kirpputoria kilpailee pienempien ohella eri puolilla Oulua asiakkaista. Vaikka kierrätystavaraa saa osin alle eurolla kappale, voi kierrätyskirppari kurottaa 25 000 euron kuukausivaihtoon.
Erikoistumistakin on havaittavissa. Kun Paljekirppis myy leluja, Second Hand Store panostaa huonekaluihin ja laatukirpputori Hiukkavaarassa taas vetää väkeä viikonloppuisin. Merkkitavaroita taas vaihdetaan kovaankin hintaan verkko-osoitteessa Huuto.Net.