Tampereella valtakunnallisilla jazzpäivillä lauantaina vuoden jazzmuusikon Yrjö-palkinnon saanut Kirmo Lintinen, 36, on kuluneen viikon harjoittanut UMO:n ja laulaja Jenny Robsonin perjantaina Jumossa ensi-iltansa saanutta konserttikokonaisuutta.
Yhteisenä nimittäjänä projektille olivat Jenny Robsonin sanoitukset sekä muutama sävellystyökin. Loput sävellykset ovat peräisin kotimaisen jazzkynän kermasta; esimerkkeinä vaikkapa Jarmo Savolainen, Pessi Levanto tai Kari Ikonen. Konsertti radioidaan ja Lintinen toivoo sen saavan esityksiä myös tulevaisuudessa.
Lintinen mielletään helpoimmin UMO:n tahtipuikkoon, vaikka hän edelleen työskentelee yhtyeessä myös pianistina. Tämä johtuu aika pitkälle monista projekteista kotimaisen jazzin lippulaivan ruorissa. Esimerkkeinä voi mainita vaikka viime keväänä esitetyn Count Basie-illan tai takavuosien Billy Strayhorn-levytyksen Day Dreamin´.
"Normaalisti viimeisen kymmenen vuoden aikana olen ollut enemmän vispaushommissa kuin pianistina", Lintinen selvittää. Työssä voi usein toki yhdistää nämä kaksi asiaa, Lintinen sanoo. "Yhä enemmän on ohjelmistoa, joissa on näitä kapellimestarihommia. Ja kyllä se näyttää siltä, että hyvin paljon olen jatkossa kapellimestarina."
Yksi Lintisen UMO:ssa profiloimia asioita on ollut yhteistyö vakavan modernin musiikin säveltäjien kanssa. Mutta yhtä lailla UMO:n ohjelmistoon kuuluvat perinteisen, klassisen amerikkalaisen big band-musiikin kokonaisuudet, joista Ellington-sovittaja Strayhorn on hyvä esimerkki. Ensi vuonna tulee kuluneeksi 100 vuotta Count Basien syntymästä ja sen UMO huomioi.
Lintinen korostaa kuitenkin UMO:n olevan huomattava uuden kotimaisen musiikin esittäjä; se kantaesittää vuosittain useita tunteja tilaamiaan sävellystöitä. Yhtye kuuluu Suomen Sinfoniaorkesterit ry:hyn, jossa jäsenet Avanti! -orkesteria lukuunottamatta ovat sinfoniabändejä tai sinfonietta-kokoonpanoja.
"Me olemme todellakin uuden musiikin orkesteri, esitämme paljon suomalaisen musiikin kantaesityksiä," Lintinen tähdentää. "UMO:lla on myös tärkeä rooli esitellä hyviä tai tulossa olevia solisteja sekä laulajia."
Tällaisista Lintinen mainitsee tuoreimpina esimerkkeinä XL-yhtyeen, lauluyhtye Rajattoman sekä Avanti!-orkesterin, jonka kanssa on tulossa uusi yhteistyöprojekti ensi vuoden alussa.
Tämän vuoden loppuun päättyy Kirmo Lintisen kolmivuotinen sävellysapuraha. Hän on käyttänyt aikansa tehokkaasti työhön ja siksi UMO tai solistitehtävät jazzkentällä ylipäätään ovat jääneet hyvin vähiin. Hän on säveltänyt sinfoniaorkestereista sooloteoksiin ja erityisen paljon kamarimusiikkia. Kiinnostavaa on, että vuosien varrella UMO:n lisäksi vain kaksi jazzyhtyettä on tilannut häneltä sävellyksiä.
"Olen säveltänyt niille tahoille, jotka ovat tarvinneet minun palveluksiani. Jazzyhtyeet eivät niitä ole tarvinneet."
Vaikka Lintiselle riittää kapellimestarintöitä, häntä kiinnostaa edelleen työskennellä myös pianistina. 1980- ja -90-luvuilla hänet nähtiin monissa pikkuyhtyeissä, Pekka Luukka Presentsissä, Mika Myllärin kvintetissä, Jari Perkiömäen ja Jukka Perkon kvarteteissa. Sittemmin työkaluna on ollut oma pianotrio fonistilla lisättynä sekä klassinen pianotrio.