Pohjois-Suomen pienet seurakunnat olisivat hätää kärsimässä suurine rakennuksineen, jos kirkkohallituksen rakennustuet lakkaisivat. Nyt seurakunnat paikkaavat vauhdilla lamavuosina huonontuneita rakennuksiaan.
Oulun hiippakunnan pienet seurakunnat ovat eniten kirkkohallituksen rakennustuen varassa. Tänä kesänä tukeaa saa kahdeksan seurakuntaa. Vaikeuksia on yleensä seurakunnilla, joille on historiallisista syistä jäänyt suhteettoman suuria kirkkoja.
Kirkkohallituksen yliarkkitehti Eero Raatikainen ottaa esimerkiksi Turun saariston, jonne rakennettiin keskiaikana suuria kirkkoja. Nyt ne ovat seurakuntiinsa nähden valtavia, mutta niitä pidetään kunnossa kulttuurihistoriallisen arvonsa vuoksi.
Pohjois-Pohjanmaalla Pudasjärven seurakunta aikoo kunnostaa seurakuntakeskuksensa noin miljoonalla eurolla omin varoin, mutta monissa muissa muuttotappiokunnissa on vaikeampaa. Lumijoella on Eero Raatikaisen mukaan historiallisista syistä kohtuuttoman suuri vanha kirkko, jonka kunnostukseen on myönnetty tukea
Tervolassa seurakunnalla on kaksi hyvin arvokasta kirkkoa, joissa voi toimia kesäisin. Talvisin tilaisuudet ovat seurakuntakeskuksessa. Keväällä kirkkohallitus myönsi rakennustukea myös Tervolaan.
Kirkkohallituksen myöntämä rakennustuki tämän kesän kunnostustöille on yhteensä 5,5 miljoonaa euroa. Yliarkkitehti pitää työtä silti vähintäänkin rahan arvoisena.
”Oikeastaan seurakunnat tekevät paljon arvokasta kulttuuriperintötyötä”, Raatikainen sanoo.
Talous voi olla mahdoton
Muun muassa juuri rakennushistorian takia on paljon seurakuntia, joiden talous on mahdoton. Niinpä rakennustuen lisäksi kirkkohallitus tasoittaa tuloeroja jakamalla harkinnanvaraista toiminta-avustusta köyhemmille kunnille.
Seurakuntien yhdistymisetkään eivät auttaisi, sillä rakennuksia tulee pitää kunnossa joka tapauksessa.
”Se on myös samanlainen identiteettikysymys kuin kuntaliitoksissa. Ihmisille on tärkeää olla jostain kotoisin”, Eero Raatikainen sanoo.
Seurakuntien yhdistymiset ovatkin melko harvinaisia.
Ohitetusta lamasta huolimatta kirkot ja seurakuntien muut rakennukset saavat yliarkkitehdilta hyvän arvosanan.
Raatikainen muistuttaa silti, että vähävaraisissa seurakunnissa kirkot varmasti rapistuisivat ilman avustuksia.
Oulun hiippakunnan lakimiesasessori Osmo Rahja kertoo, että vajaalla puolella hiippakunnan 79 seurakunnasta käyttökate on miinuksella.
”Tosin on muistettava, että köyhimmät ovat saaneet harkinnanvaraista toiminta-avustusta. Jos tämä otettaisiin pois, miinusmerkkisiä katteita olisi enemmän”, Rahja toteaa.
Seurakuntien taloutta on vaikeuttanut muuttotappion ja pakollisten rakennusurakoiden lisäksi yhteisöveron jako-osuuden muutos, joka suosii yritysvaltaisia alueita.
Pudasjärvellä selvitään
Pudasjärvellä seurakunnan muuttotappio oli viime vuonna 144 henkilöä, mutta yhteisöverouudistuksen vaikutus oli jo edellisvuotta vähäisempi. Seurakuntakeskus saadaankin uusittua ilman erillistukea.
Vaikka seurakunnan tilinpäätös oli ylijäämäinen, talouspäällikkö Juhani Luokkasen mukaan hanke ei onnistuisi ilman kirkkohallituksen harkinnanvaraista toiminta-avustusta.
Pudasjärvellä seurakunnan rakennukset ovat pysyneet melko hyvässä kunnossa. Seurakuntakeskus peruskorjattiin viimeksi vuonna 1985, kirkko ja Liepeen pappila aivan viime vuosina.
Silti päätökset ovat vaikeita. Kirkkovaltuusto palautti seurakuntakeskuksen kunnostuksen takaisin neuvostolle, koska kustannusarvio oli ylitetty ja tarjouskierros oli sekava. Kunnostusta on suunniteltu jo kaksi vuotta.
Kanttorilasta pitäisi rakentaa piirien kokoontumistila, ja se pitäisi yhdistää katoksella muuhun keskukseen.
Kattoa, sisärakenteita, ikkunoita ja penkkejä tulisi korjailla. Nykyisellään tilat aiheuttavat allergisia oireita.
”Seurakunnan väkiluku vähenee kovaa vauhtia, mutta ei niin, etteikö seurakunnan tiloja tarvittaisi”, Juhani Luokkanen sanoo.