Oulun seurakuntayhtymän kirkoista ensi vaiheessa Tuomiokirkko sekä Tuiran ja Karjasillan kirkot tulevat saamaan turvakseen valvontakameroita. Oulujoen kirkko saa ympärilleen paitsi kameroita, myös lisää valaistusta.
"Kameravalvonnalla parannetaan turvallisuustasoa. Oulujoen kirkon ulkovalaistus paitsi tuo kirkon esiin sen arvolle sopivasti, myös lisää kameravalvonnan toimivuutta", toimistoinsinööri Timo Haverinen seurakuntayhtymästä kertoo.
Kameravalvonta alkaa, kunhan seurakuntayhtymä tekee päätöksen siitä, millaiset järjestelmät hankitaan. Sen jälkeen asennustöihin päästään käsiksi. Tarvittavat johdotukset on jo valmisteltu muiden töiden yhteydessä. Kameravalmiuksia luodaan yhtymän kirkkoihin sitä mukaa, kun muut korjaustyöt tulevat ajankohtaisiksi.
"Valitettavasti kameravalmiuksia ei ole edes kolme vuotta sitten valmistuneessa Pyhän Andreaan kirkossa, sitä ei vielä silloinkaan rakennettaessa otettu huomioon", Haverinen harmittelee.
Suunnitelmat
päivitetään syksyllä
Kaikissa Oulun kirkoissa on paloilmaisinjärjestelmät ja osassa myös automaattinen sammutusjärjestelmä. Tuomiokirkon torniin sprinklerit asennettiin jo vuonna 1965, ja putkilinjoja uusitaan jälleen tämän vuoden aikana.
Jokaisesta Oulun seurakuntayhtymän kirkosta on vakuutettu erikseen kiinteistö, irtaimisto sekä arvo-omaisuus, kuten kellot ja urut. Vakuutussummat ovat huomattavia, ja esimerkiksi Tuomiokirkon osalta vakuutussumma nousee kymmeniin miljooniin euroihin.
Koko seurakuntayhtymän pelastussuunnitelmat otetaan päivitystyön alle syksyllä.
Oulun kirkkorakennukset ovat suhteellisen tuoreita, joten Tuomiokirkon lisäksi vain Oulujoen kirkko ja Ylikiimingin kirkko ovat Museoviraston suojelemia. Ympäristökunnissa rakennushistoriallisesti merkittäviä kirkkoja on sen sijaan tiheässä: ainakin Haukiputaan, Kuivaniemen, Kempeleen, Kiimingin, Lumijoen, Muhoksen, Oulunsalon, Tyrnävän ja Temmeksen kirkot on listattu Museoviraston kirkkorekisteriin.
"Nämä ovat valtakunnan tasollakin arvokkaita kohteita", yli-intendentti Sakari Mentu kuvailee Oulun seudun vanhoja, puisia kirkkorakennuksia. Rakennushistoriallisten meriittien lisäksi arvoa lisäävät kuuluisan kirkkomaalari Mikael Toppeliuksen maalaukset 1700-luvun lopulta ja 1800-luvun alusta.
Tikkaatkin ovat paloturvallisuutta
Kirkkohallitus ohjeisti seurakuntia kirkkojen suojelusta viime kesänä. Samalla se teki turvajärjestelyistä kyselyn. Ennakkotiedot kertovat, että vasta kymmenesosaa Suomen kirkoista valvotaan kameroilla. Kirkkohallituksen yliarkkitehti Eero Raatikaisen arvion mukaan kameravalvonnan ulkoalueelle saa noin 15 000 eurolla.
Suomen pelastusalan keskusjärjestö (SPEK) julkaisi hiljattain yhdessä Museoviraston ja Finanssialan keskusliiton kanssa Kirkkojen paloturvallisuusoppaan.
"Palokuntia on syytä ohjeistaa siitä, mitä kohteita, esimerkiksi taideteoksia, pitää erityisesti varjella. Myös henkilökunnan roolit pitää miettiä, eli kuka ottaa ohjat jos jumalanpalvelus muuttuu pelastustilanteeksi", SPEK:n turvallisuuspäällikkö Ilpo Leino kuvailee.
Riskit voivat nousta yllättävältäkin tuntuvista asioista.
"Esimerkiksi Porvoon palon kohdalla voisi kysyä, että miksi ne katolle vievät tikkaat olivat siinä? Oliko katolle tarpeen päästä kenen vain ja milloin vain? Ehkä sen ohikulkijan teko olisi jäänyt tekemättä, mikäli tikkaille ei olisi ollut pääsyä", Leino havainnollistaa.