Tulipalot: Tältä näyt­tä­vät tu­li­pa­lon jäljet Oulun Ran­ta­ka­dul­la

Koulut: Oulun ainoa kak­si­kie­li­nen enk­ku­luok­ka pyörii Poh­jois-Ri­ta­har­jus­sa

Ihmiset: Hai­luo­to­lai­sel­la Juha Topilla on tai­to­ja, joiden vuoksi elo­ku­va­tuo­tan­not soit­ta­vat hänelle

Mainos: Tilaa Kaleva tästä

Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Kir­kos­ta valo it­sem­me­kin tun­te­mi­seen – mistä kirkon pää­tök­sen­te­koon?

Monen mielessä elää hiljainen kysymys: ”Kyllä minä Jumalaan uskon, mutta en ymmärrä, mitä tekemistä sillä Jeesuksella on asian kanssa.” Tällaisiin ja muihin ihmisen suurin kysymyksiin vain kirkolla on kestävä, iäisyyteen kestävä vastaus.

Matemaatikkona ja uskovana filosofina tunnettu Blaise Pascal (1623–1662) hoksauttaa, mikä ero on elää ilman Jeesusta tai Hänen yhteydessään: Vain Jeesuksen kautta voimme tuntea Jumalan, mutta vain hänen kauttaan voimme tuntea myös itsemme ja elämän tarkoituksen. ”Jeesuksen Kristuksen ulkopuolella ollen emme tiedä, mitä on elämämme, mitä kuolemamme, kuka on Jumala, mitä me itse.”

Pascal jatkaa: ”Näin me ilman Raamattua, jonka yksinomaisena kohteena on Jeesus Kristus, emme tiedä mitään, ja näemme Jumalan luonnossa ja omassa luonnossamme pelkkää hämäryyttä ja sekasortoa.”

Pascalin sanoma on selkeä, ehkä kärjistettykin. Sen valossa on ilmeistä, että kirkko ei voi ottaa oppia tai esimerkkiä maallisen vallan päätöksistä ainakaan silloin, kun sivutaan Luojan ja ihmisen suhdetta tavalla tai toisella.

Koska Jumala on Rakkaus, on myös selvää, kumpi toiminta nousee todellisesta rakkaudesta: Jumalan sanan mukainen vai siitä piittaamaton.

Jeesus on kirkon Herra ja Hänen sanansa tulee olla ohjenuorana aina päätettäessä kirkon asioista. Niinpä hiippakuntamme lähes 1 200 vaaleilla valittua kirkon luottamushenkilöä ovat vastuullisella paikalla, kun he 13. helmikuuta äänestävät edustajia kirkolliskokoukseen ja hiippakuntavaltuustoon.

Martti Hannula

usein punninnut kenelle ääneni annan, Oulu