Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvien suomalaisten määrä väheni viime vuoden aikana yli 13 000 henkilöllä. Jäsenmäärän lasku vastaa keskisuurta seurakuntaa, sanoo Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Kimmo Kääriäinen.
Kaikkiaan kirkosta erosi hieman yli 33 000 henkeä, mikä on kaikkien aikojen ennätys. Edellinen lähes yhtä korkea luku löytyy 13 vuoden takaa.
"Vastaavasti kirkkoon liittyneiden määrä kasvoi hieman edellisvuodesta. Näyttääkin siltä, että 2000-luvulla sekä kirkosta eroaminen että siihen liittyminen olisivat ennätystasolla", Kääriäinen toteaa.
Eniten kirkosta eroaminen lisääntyi tyypillisillä opiskelijapaikkakunnilla. Listan kärjessä on Kuopio, missä kirkosta eroaminen lisääntyi edellisvuodesta peräti 60,9 prosenttia. Heti perässä tulee Oulu 59,4 prosentin kasvulla.
"Pohjoisessa kirkosta eroamisessa ei ole mitään erityisen leimallisia piirteitä pääkaupunkiseutuun verrattuna. Oulussa eroaminen kasvoi voimakkaasti, mutta se onkin opiskelijakaupunki, jossa on paljon nuoria aikuisia", kirkosta eroamisen syitä selvittänyt Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Kati Niemelä sanoo.
Kirkkoon liittyminen lisääntyi viime vuoden aikana Oulussa 26 prosentilla.
Jäsenyyttä pohditaan aikaisempaa enemmän
Kati Niemelän mukaan kirkosta eronneista yli 70 prosenttia on alle 40-vuotiaita nuoria aikuisia. He kokevat, että kirkko on suvaitsematon, eikä sillä ole heille henkilökohtaisesti mitään annettavaa.
"Tyypillinen kirkosta eroaja on 20-30 -vuotias pääkaupunkiseudulla asuva opiskelija, jolle uskolla ei ole mitään merkitystä. Hän on käynyt rippikoulun, mutta sillä ei ole ollut mitään vaikutusta hänen elämäänsä, ja hän äänestää Vihreää liittoa", tutkija selvittää.
Vaikka kirkosta eroamisen taustalla on hyvin monenlaisia syitä, voidaan eroamisen perustelut jakaa Niemelän mukaan selkeästi kahteen ryhmään. Toisessa ryhmässä eron taustalla on yksilön oma uskonnollinen ja maailmankatsomuksellinen ajattelu, ja toisessa ryhmässä ero on protesti kirkkoa kohtaan, joskaan erolla ei ole mitään tekemistä uskon kanssa.
"Suuri muutos on se, että suhdetta kirkon jäsenyyteen pohditaan nykyään enemmän kuin aiemmin", Kati Niemelä korostaa ja mainitsee, että eroajistakin valtaosa suhtautuu kirkkoon myönteisesti tai ainakin neutraalisti.
"Fakta vain on se, että nuoret eivät koe, että kirkon jäsenyys on osa suomalaista elämänmuotoa", Niemelä arvelee.
Lähes 23 000 viime vuoden aikana kirkosta eronnutta hoiti eron Tampereen Vapaa-ajattelijat ry:n ylläpitämän eroakirkosta.fi -internetsivuston kautta. Tämän vuoden puolella kirkosta eroaminen sivuston kautta on vain lisääntynyt, sillä puolentoista kuukauden aikana sivuston kautta on eronnut kirkosta noin kaksinkertainen määrä jäseniä viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna.
Kirkon ongelmana kaikkien miellyttäminen
Kirkkoneuvos Seppo Häkkisen mielestä uskonnollisuus ei ole kadonnut suomalaisista, mutta se on muuttunut. Kirkon jäsenyyttä hän pitää ensisijaisesti seurakuntatasolla tehtävän työn kysymyksenä.
"Jäsenlähtöisyys on otettava kirkon työssä vakavasti. Meidän on syytä etsiä uudenlaisia, kaupunkilaisten ja nuorten aikuisten elämäntapaan sopivia toimintamuotoja", Häkkinen sanoo.
Tutkija Kati Niemelä nimeää yhdeksi kirkon ongelmaksi sen, että kirkko joutuu yrittämään miellyttää kaikkia jäseniään.
"Kirkon vaikeus on yrittää pitää kiinni kaikista jäsenistään, eli 83 prosentista suomalaisia. Kirkko ei voi valita selkeästi joko konservatiivista tai avointa liberaalista linjaa."