Seurakuntien pääjumalanpalveluksiin osallistuneiden määrä laski viime vuonna vajaat 4 prosenttia, vaikka jumalanpalvelusuudistuksen ennakoitiin lisäävän kirkossakäyntiä.
Seurakuntien iltapäiväkerholaisten määrässä sen sijaan tapahtui edellisvuodesta 11 prosentin kasvua. Tiedot käyvät ilmi kirkon viime vuoden väkiluku- ja toimintatilastoista.
Kirkon jumalanpalveluselämän ja musiikkitoiminnan johtajan Kai Vahtolan mielestä uuden jumalanpalveluksen kotiutuminen seurakuntiin on vielä kesken.
"Tarvitaan huomattavasti pitkäaikaisempi perspektiivi, jotta voidaan arvioida mikä vaikutus uudistuneella jumalanpalveluksella on kävijämääriin. Erityisesti jumalanpalveluskasvatusta on seurakunnissa lisättävä", Vahtola kommentoi.
Kirkon toiminnallisen osaston johtaja Seppo Häkkinen muistuttaa, että tilastoinnissa on tapahtunut muutoksia, jotka vaikuttavat tietojen vertailuun. Uudessa tilastointitavassa, joka otettiin käyttöön toissa vuonna, erotetaan pääjumalanpalvelukset muista jumalanpalveluksista.
Muun muassa joulu- ja pääsiäisyö kirjataan uudessa tilastointitavassa pääjumalanpalveluksiin.
Häkkinen arvioi, että seurakunnissa ei ole vielä täysin omaksuttu uutta kirjaamistapaa ja se voi tuoda lukuihin hienoista epätarkkuutta. Hänen mielestään on huomioitava myös se, että viime vuonna pääjumalanpalveluksia oli lähes 400 vähemmän kuin vuonna 2000. Tämä johtuu pyhäpäivien vaihtelevasta määrästä.
Erityisjumalanpalveluksiin osallistuneiden määrä säilyi lähes ennallaan. Kaikkiaan jumalanpalveluskäyntejä kirjattiin lähes 7 250 000 kappaletta. Jokainen kirkon jäsen osallistui keskimäärin yhteen pääjumalanpalvelukseen vuodessa.
Viikoittaiseen pääjumalanpalvelukseen osallistui 2 prosenttia kirkon jäsenistä. Ahkerinta kirkossakäynti oli Porvoon ja Kuopion hiippakunnissa. Suhteessa vähiten jumalanpalveluksiin osallistuttiin Helsingin hiippakunnassa.