Menneiden vuosisatojen kirkonrakentajat kiersivät pitkin Pohjanmaan pitäjiä. Kun Kärsämäelle rakennettiin moderni kirkko 1700-luvun menetelmin, olivat ohjenuorana silloisen arkkitehtiopiskelijan Anssi Lassilan piirustukset. Nyt Paanukirkko on valmis, ja Lassilan työmaa seuraavalla kirkonmäellä. Klaukkalan kuparilla verhottu uudiskirkko vihitään käyttöönsä adventtina.
Kärsämäen Paanukirkosta ja pääkaupunkiseudun kasvavan kehyskunnan uudesta seurakuntakeskuksesta ei uskoisi löytävänsä paljoakaan yhteistä. Mutta jo ensivilkaisu kertoo juonen. Paanu on paanu ja kupari on kuparia, mutta molemmissa mustanpuhuva kuori kätkee valoisan sydämen.
Anssi Lassila voitti oululaisille arkkitehtiopiskelijoille järjestetyn suunnittelukilpailun Kärsämäen vanhan kirkon sijoille rakennettavasta uudesta pyhätöstä. Panu Kailan kuningasajatus oli toteuttaa uusi kirkko vanhoilla menetelmillä. Tavoite oli sekä tutkimuksellinen että pedagoginen. Oulun arkkitehtiosaston Puustudion suojissa järjestettiin ensin suunnittelukilpailu, siellä suunniteltiin myös rakenteet ja lopulta Paanukirkosta tuli Lassilalle myös diplomityö.
Monet rakentajat ovat päässeet soveltamaan opittua muissa korjausrakentamiskohteissa, ja vielä useammat opiskelijat ovat saaneet tutustua vanhoihin työtapoihin, aina puun kaatamisesta lähtien.
Klaukkalan kirkosta käytiin yleinen arkkitehtuurikilpailu nelisen vuotta sitten. Silloin vielä opiskelijana kisanneen Lassilan jälkeen toiselle sijalle jäi professori Jyrki Tasa työryhmineen, joten annettu opetus oli tuottanut tulosta.
Molemmat työt herättivät huomiota siihen aikaan näkyvästi hallinneen lasiarkkitehtuurin suoranaisena vastapoolina. Umpinaiset, osin vapaamuotoiset seinämät antoivat kirkolle tuomaristoa miellyttäneen monumentaalisen, mutta samalla pidättyväisen ilmeen.
Kahdesta melko tasaveroisesta vaihtoehdosta tuomaristo päätyi konservatiivisempaan. Tasan orgaanista arkkitehtuuria on sittemmin nähty esimerkiksi Moby Dick -yksityistalossa.
Paanukirkko
opetti paljon
Lassilan mukaan rakentaminen on lopulta aika samanlaista. "Se on kanssakäymistä ihmisten kanssa. Paanukirkon rakentaminen opetti paljon tässä suhteessa, kommunikoimaan erilaisten ihmisten kanssa."
Klaukkalan kirkko on toki kooltaankin eri luokkaa. "Yhteistä on ainakin lähestyminen, se tapahtuu kiertäen, ei suoraviivaisesti."
"Kuparia ei ole jalostettu paanuiksi, mutta molemmissa on käsityön jälki näkyvissä. Julkisivuissa oli molemmissa tapauksissa tavoitteena umpinaisuus, olematta umpimielinen", Lassila puntaroi.
Lassila toimii nykyään Seinäjoella ja asuu pohjalaisella sukutilalla Soinin kunnassa. Yhdessä Mikko Mannbergin kanssa Oulussa pidetty toimisto on lopetettu. "Työtilanne oli erittäin huono. Seinäjoella toimeksiantoja on riittänyt mukavasti. Oulussa on arkkitehdeista ylitarjontaa."
Lassila pitää kirkkoja mielenkiintoisina suunnittelutehtävinä, vaikka ei mielläkään itseään erityisesti kirkkoarkkitehdiksi. "Olen arkkitehti, joka puhuu rakennusten kautta, en teologi."
Onnistuisiko modernin moskeijan suunnittelu? "Mikä ettei", Lassila sanoo tovin mietittyään. Kirkkoarkkitehdilta ei ole omaa jumalasuhdetta tentattu.
"Tuskin siitä haittaakaan on. Toisaalta 1960-luvulla ajateltiin, että ateisti piirtää parhaan kirkon, koska kykenee saamaan riittävän etäisyyden suunnittelukohteeseen."