Oululainen kansainvälisen työn pastori Árpád Kovács nousi keväällä suureen julkisuuteen, kun hänen kauttaan kirkolta haki turvapaikkaa vastoin omaa ja vanhempien tahtoa huostaan otettu 15-vuotias oululaistyttö. Hän oli ensimmäinen suomalainen kirkolta turvapaikkaa hakenut henkilö.
Nyt Kovács on saanut paljon vastaavanlaisia yhteydenottoja ympäri Suomea. Hän sanoo, että asiasta on tullut suoranainen ilmiö ja erittäin huolestuttava, kasvava suuntaus.
”Yhteydenottoja on ollut kymmenkunta. Kuusi on turvapaikkapyyntöjä, joista kahta ei voinut toteuttaa käytännön syistä, ja yksi lähti muualle. Kolmen tapauksessa on toimittu.”
Niille kolmelle Kovács on välittänyt turvapaikan Oulun ev.lut. seurakunnan piiristä.
”Tämä kaikki kertoo siitä, että lastensuojelussa ei ole kaikki kohdallaan”, Kovács sanoo.
Hän haluaa oikaista väärinkäsityksen, jonka mukaan yhteyttä ottavien vanhempien mielestä heidän oma lapsensa ei voisi tehdä mitään väärin.
”Kyse ei ole siitä. Kaikissa näissä tapauksissa oli selvää, että jonkinlaisiin toimenpiteisiin suostutaan ja halutaankin. Joissakin tapauksissa huostaanottoa ei ole edes vastustettu.”
Ensin tilannearvio
Oulun kaupungin sosiaalijohtaja Arja Heikkinen sanoo, että lastensuojelupäätöksiä ei tehdä mitenkään heppoisin perustein. Suurin osa sosiaalitoimeen tehdyistä lastensuojeluilmoituksista ei aiheuta toimenpiteitä.
”Kun ilmoituksen perusteella arvioidaan, että on tarvetta lastensuojelulle, tehdään kolmen kuukauden aikana lastensuojelun palvelutarvearvio eli niin sanottu tilannearvio. Vasta sen jälkeen voi tulla kysymykseen lastensuojeluasiakkuus. Tilannearvion jälkeen Oulussa noin 60 prosenttia tapauksista palautuu pois, eikä sitä asiakkuutta tule.”
Suurin osa lastensuojelutoimista tapahtuu avohuoltona eli tukitoimina lapsen ja hänen vanhempiensa kotona.
