Kirkon kun­nos­tus alkaa ke­vääl­lä

Koviakin kokeneen Merijärven kirkon korjaustyöt alkavat huhtikuussa. Korjaus on suuri. Kirkko ja tapuli maalataan ulkoa ja myös kirkon katto saa uuden maalipinnan. Kirkon ikkunat kunnostetaan ja sisätilat kunnostetaan ja maalataan.

Kirkko on hyvässä kunnossa, kun ottaa huomioon, että aikaa edellisestä remontista on vierähtänyt. Penkkien maalaus on erikoistyötä, se on tehty ootraamalla.
Kirkko on hyvässä kunnossa, kun ottaa huomioon, että aikaa edellisestä remontista on vierähtänyt. Penkkien maalaus on erikoistyötä, se on tehty ootraamalla.
Kuva: Liisa Lehto-Peippo

Koviakin kokeneen Merijärven kirkon korjaustyöt alkavat huhtikuussa. Korjaus on suuri. Kirkko ja tapuli maalataan ulkoa ja myös kirkon katto saa uuden maalipinnan. Kirkon ikkunat kunnostetaan ja sisätilat kunnostetaan ja maalataan.

Edellisestä isommasta remontista on kulunut 30 vuotta. Se tehtiin sen jälkeen, kun kirkko uhkasi palaa. Sisustus turmeltui tulipalossa ja Museoviraston avustamana kirkko kunnostettiin vuonna 1974.

Vuosina 1966 ja 1984 kirkon alapohjaan on valettu teräsbetonipilareita.

Merijärven kirkko valmistui vuonna 1781, ja se vihittiin käyttöön saman vuoden heinäkuussa. Kirkko nimettiin Ruotsin kuningatar Sofia Magdalenan mukaan. Kirkko oli valmistuttuaan puinen ristikirkko.

Kirkon tapuli, joka on varsin erikoinen viistottuine seinineen, valmistui vuonna 1799, ja sinne sijoitettiin kirkon valmistumisvuonna hankittu kirkonkello.

Kirkon alkuperäiset suunnitelmat laati Simon Jylkkä-Silvén Kalajoelta. Tukholman yli-intendentin konttorissa Silvénin piirustuksiin tehtiin tuntuvia muutoksia. Kustaa III omakätisesti hyväksyi uudet piirustukset vuonna 1779.

Kirkkoherra Pekka Uotila toteaa, että toteutuvasta kirkon peruskorjauksesta on pitkälle kiittäminen Kirkkohallitusta ja Oulun hiippakunnan tuomiokapitulia. Ne kohtelivat Merijärven seurakunnan avustusanomuksia hyvin.

Korjauksen kokonaiskustannuksiksi on arvioitu noin 290 000 euroa. Siitä avustuksen osuus on 79 prosenttia. Loppu jää seurakunnan kontolle.

"Tämänkokoiselle seurakunnalle kirkon korjaus olisi ollut mahdotonta toteuttaa omin voimin", Uotila sanoo.

Seurakunnassa väkiluku on vajaat 1 300. Kirkkokin on seurakunnan kokoon nähden suuri. Kirkkoon mahtuu noin 500 henkeä, eli yhdellä kerralla lähes puolet kaikista merijärvisistä.

Korjaussuunnitelmat laatii arkkitehti Antti Pihkala. Kirkko on Museoviraston suojeluksessa.



Uudet maalipinnat


Surkeimmalta Merijärven kirkko näyttää täällä hetkellä ulkoa. Maali lohkeilee pahasti. Suntio Juhani Saukko kertoo, että kirkkoa on paikkamaalattu, ja siihen on käytetty lateksimaalia. Nykyajan tietämyksen mukaan lateksimaalia ei saisi käyttää puuseinään, koska se lahottaa puuta. "Silmällä katsottuna juuri lateksilla maalattu seinä on kaikkein huonoimmassa kunnossa."

Myös erikoisenmuotoinen tapuli maalataan ja ikkunanpuitteet entisöidään. Myös ala- ja yläpohja tarvitsevat kunnostusta. Lattia on elänyt ja keskiristin penkit kallistuneet. Kirkon räystäältä roikkuvat suuret jääpuikot kertovat lämpöhukasta.

Kirkkoherra ja suntio eivät pelkää, että kirkosta löytyisi homevaurioita. He toivovat, että muitakaan ikäviä yllätyksiä ei tule.

Pekka Uotila toteaa, että täsmällistä aikataulua peruskorjaukselle ei ole, koska lopulliset suunnitelmat eivät ole valmiit. Hän arvioi, että töihin päästään huhtikuussa, jolloin remontti valmistuisi syksyllä. Sisäremontti ajoittuu ilmeisesti kesälle. Sinä aikana kirkko jouduttanee pitämään kiinni. Jumalanpalvelukset voidaan pitää viereisessä seurakuntatalossa.

Oulaisten seurakunta turvautui Merijärven seurakuntaan, kun se korjasi omaa kirkkoaan. "Toivottavasti Merijärven toimituksia voidaan pitää vastavuoroisesti Oulaisten kirkossa."

Mainos
Kalevan pelit

Pelaa Kalevan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä