Väestöliiton Oulun klinikan uusi johtaja Sinikka Nuojua-Huttunen on yllättynyt kirkon radikaalista kannasta, jonka mukaan muiden kuin oman puolison sukusolujen käyttämisestä tulisi luopua.
"Se tuntuu aika kovalta ratkaisulta, ja veisi toivon hyvin monelta ihmiseltä. Monella lapsettomuudesta kärsivällä on voinut omien sukusolujen tuotanto loppua jo murrosiässä, jolloin pariskunnan ainoa mahdollisuus saada lapsi on lahjoitetun munasolun tai siittiöiden turvin."
Nuojua-Huttunen toivoo vain, että munasolun luovuttajia löytyisi riittävästi.Nyt munasoluista on huutava pula.
Tällä hetkellä Oulussa ei aloiteta itsellisten naisten tai naisparien hedelmöityshoitoja, vaan heidät ohjataan neuvontaan ja hoidon suunnitteluun Helsinkiin.
"Alan kysymykset ovat todella vaikeita. Luulen, että sellaista tietäjää ei tule, joka voi tarkasti sanoa, kuinka tulee toimia. Toivonkin, että tuleva laki on eräänlainen puitelaki, joka sisältää mahdollisuuden käytännön joustoihin ja omantunnonvapauteen."
Sinikka Nuojua-Huttunen muistuttaa, että erityiskysymykset vaativat erityistä paneutumista. "Mielestäni on hyvä, jos tämän alueen kysymyksiä voidaan keskittää ja varata asiantuntijatiimi erikseen niitä hoitamaan."
Nuojua-Huttunen toteaa, että edes hänelle itselleen ei ole muodostunut tarkkaan selkiytynyttä mielipidettä siitä, tulisiko samaa sukupuolta olevilla olla oikeus hedelmöityshoitoihin. Hedelmöityshoitojen ympärillä vellova keskustelu ei sinänsä ihmetytä ammattilaista.
"Ammattilaiset miettivät samoja kysymyksiä kuin muutkin. Voiko lapsen saaminen ylipäätään olla oikeus?Onko hedelmöityshoitojen kieltäminen lailla edes juridisesti mahdollista? Hedelmöityshoitoihin kuuluvissa kysymyksissä tarvitaan sekä viisautta, että kaukonäköisyyttä."
Väestöliiton Oulun klinikalle saapuu vuosittain noin 300 uutta paria lapsettomuustutkimuksiin ja -hoitoihin. Klinikalla on mahdollisuus hoitaa lapsettomuudesta kärsiviä uudella IVM-hoidolla, jolloin hormonihoidon tarve vähenee huomattavasti.
"Otamme talteen epäkypsiä munasoluja, joita kypsytämme myöhempää hedelmöitystä varten. Tämä hoitomuoto sopii esimerkiksi sellaisille, joille munarakkuloiden kasvatukseen liittyvä hormonihoito ei ole sopinut."
Psyykkisen tuen
tarve kasvanut
"Psyykkisen tuen tarve kasvaa koko ajan. Vaikka onnistumme saamaan suuren osan hoidettavista raskaaksi, on aina myös tilanteita, jolloin pariskunta tarvitsee rohkaisua etsiäkseen muunlaisia tapoja toteuttaa vanhemmuutta", miettii Sinikka Nuojua-Huttunen.
Hän on työskennellyt Väestöliitossa lapsettomuushoitojen parissa jo yli 10 vuotta. Syyskuun alusta hän aloitti klinikan johtajana.
"Tässä työssä yhdistyy hienolla tavalla asiakaslähtöisyys ja alan uusin tietämys. Se on aina hieno hetki, kun asiakas tulee näyttämään vauvaansa meille."