Helsinki Evankelisluterilaisen kirkon jäsenmäärä on laskenut edelleen. Kirkon väestötilastoista selviää, että viime vuoden lopussa kirkkoon kuului 83,1 prosenttia suomalaisista eli 4 366 255 henkeä.
Kirkon jäsenmäärä laski edellisvuodesta 13 256:lla. Vuonna 2004 kirkkoon kuuluvien osuus oli 83,6 prosenttia.
Kirkosta erosi viime vuonna 33 043 henkeä, joka on enemmän kuin koskaan aiemmin. Lähes yhtä sankoin joukoin kirkosta erottiin viimeksi lamavuonna 1992. Enemmistö eronneista on 20-39 -vuotiaita nuoria aikuisia.
Kirkko menetti suhteessa eniten jäseniä Helsingin, Espoon ja Tampereen hiippakuntien alueella. Suurista kaupungeista eniten eroaminen lisääntyi Kuopiossa, Oulussa ja Vaasassa.
Myös kirkkoon liittyneiden määrä nousi pari prosenttia edellisvuodesta 9 556 henkeen. Suhteellisesti eniten liittyneiden määrä kasvoi Hämeenlinna-Vanajan seurakunnassa ja Oulussa.
Ennakkotietojen mukaan kirkon jäseniksi kastettiin viime vuonna 49 443 lasta, joka on 85,7 prosenttia vuonna 2005 syntyneistä lapsista. Kirkon jäsenistä kuoli 41 066.
Merkityksettömyys yleisin syy
Dosentti Kati Niemelän tutkimuksen mukaan yleisin eron syy on se, että kirkolla ei henkilökohtaisesti koeta olevan riittävästi merkitystä.
- Kaiken kaikkiaan eroajista lähes kaksi kolmesta on sellaisia, joille kirkon uskolla ja opetuksilla ei ole omassa elämässä merkitystä. Erityisesti näiden osuus on suuri nuorten aikuisten keskuudessa, Niemelä sanoi tiistaina julkistamistilaisuudessa Helsingissä.
Silti eropäätös vaatii usein ulkoisen kimmokkeen kuten ärtymyksen kirkon kannanottoon. Enemmistöllä kirkosta eronneista nuorista aikuisista on kuitenkin myönteinen tai neutraali kuva kirkosta.
Tutkimuksesta selviää, että vastaavasti kirkosta eroaa myös voimakkaasti uskonnollisia ihmisiä. Heitä on noin kymmenesosa eronneista. He ovat saattaneet kokea, etteivät ole löytäneet paikkaansa kirkosta ja kaipaavat toisenlaista uskonnollista yhteisöä.
Niemelän tutkimus pohjautuu 500:n kirkosta eronneen kirjeeseen sekä tilastollisiin tutkimusaineistoihin. Taloudellisten syiden ja kirkollisveron merkitys eron syynä näyttää vähentyneen lamavuosista.
Odotuksissa ristiriitoja
Eronneiden kertomuksissa näkyvät myös ristiriidat, jotka liittyvät kirkon yleiseen linjaan ja kannanottoihin. Monesti eron syynä on se, että kirkko koetaan liian suvaitsemattomaksi, konservatiiviseksi tai epätasa-arvoiseksi.
- Tämä joukko näkee, että tämmöisillä suvaitsemattomilla ja tuomitsevilla kannanotoillaan kirkko on unohtanut kristillisen uskon ytimen, joka on lähimmäisenrakkaus, Niemelä selvensi.
Toisaalta niitäkin on, jotka katsovat kirkon olevan liian liberaali, salliva tai ajan henkeä myötäilevä.
Vanhemmilla ero vastalause
Etenkin vanhemmilla ihmisillä eroaminen liittyy usein henkilökohtaisiin pettymyksiin. Monesti ne koskevat kirkollisia toimituksia kuten omaisen siunaustilaisuutta. Henkilökohtaisen pettymyksen on kokenut noin joka viides kirkosta eronneista.
Niemelä kertoi, että pettyneelle ero kirkosta voi olla vaikea ja raskas.
- Moni korostaa eronneensa nimenomaan kirkosta ja paikallisseurakunnasta, ei Jumalasta ja omasta yhteydestä uskon asioihin.