Kemi Viime vuonna sata vuotta täyttänyt Kemin kirkko on saanut väliaikaisesti metallisen palttoon ympärilleen. Mika Maununiemi ja Kalevi Viitala jyrsivät konevoimin länsiseinän tellingin alaritsillä pois huonokuntoista rappausta tiilipinnan päältä.
Maununiemi koputtaa terastia ja toteaa, että kopokohtia löytyy. Ontosti kumiseva rappaus kertoo pinnan olevan osittain irti tiiliseinästä.
Maalarimestari Kalevi Järvinen ja arkkitehti Tapani Kaukoniemi kävivät ennen jyrsintää ulkoseinän läpi neliö neliöltä ja havaitsivat, ettei pinnoituksen ikää kannattanut enää jatkaa paikkakorjaamalla. Edellisten paikkojen jälkeen pinta on kirjava ja seinissä on kopoalueita, jotka periaatteessa saattavat tipahdella alas itsestään.
Ulkoseinän jyrsinnässä otetaan pois vain kopoalueet pohjia myöten. Perustyö on tehtävä hyvin, jotta uusi kuori kestäisi taas vuosikymmeniä ilman isompia remontteja. Kelpo tuloksen varmistaakseen seurakunta tekeekin urakan omana työnä. Työtä varten se on palkannut kaksi kaupungin rakennusmiestä, jotka maalarimestari Järvinen on kouluttanut tehtävään.
Tuulta ja tuiskua uhmaavat ulkoseinät ovat kirkon peruskorjauksen pintakäsittelyiden vaativin vaihe, sillä kopoja on muun muassa ikkunasyvennyksissä.
"Vaikeusastetta nostaa se, että ikkunasmyygeä joudutaan muotoilemaan rappaamalla", Tapani Kaukoniemi Arkkitehtitoimisto Jorma Teppo Oy:stä selvittää. Kirkon korjaus- ja muutossuunnitelma on toimiston käsialaa.
Terastista takaisin
kalkkirappaukseen
Edellisen kerran kirkko oli näin suuren remontin kourissa 1930-luvun alussa, jolloin se sai muun muassa keskuslämmityksen. Kalkkirappauksen korvannut terastirappaus tehtiin joitakin vuosia myöhemmin.
Nyt meneillään olevassa suurremontissa kirkko palautetaan mahdollisimman pitkälle alkuperäiseen asuunsa. Niinpä kivipintainen terastirappaus uusitaan vaalean roosan punaiseksi kalkkisementtirappaukseksi, joka viimeistellään vielä saman värisellä pintamaalauksella.
"Ideana on se, että kun pintamaalaus kauhtuu pois, alta paljastuva rappaus on samaa roosaa", Kaukoniemi sanoo. Kesän korvalla alkava uuden rapingin vetäminen ei ole helppo juttu: "Kun rakennus on torneineen tuota luokkaa, se vaatii urakoitsijalta junailutaitoa tehdä oikeat asiat oikeaan aikaan".
Ulkokuoren remonttiin kuuluu myös punaisen peltikaton muuttaminen grafiitin sävyyn. Sisätiloissa heiluu myös pensseli ja kirvesmiehille ja laatoittajillekin löytyy töitä muun muassa kuoriosan, keskikäytävän ja pääeteisalueen lattiarakenteiden uusimisessa.
Klinkkerilaatat pääsevät lattiassa taas kunniaan. Modernia ripausta ovat urkulehterin alle rakennettava apusakasti ja yleisövessa.
Ylijäämä takaa kirkon
lainattoman remontin
Kirkon remontti maksaa 1,7 miljoonaa euroa. Seurakunta teki viime vuodelta onnistuneen tilinpäätöksen, joka toi lähes 980 000 euron ylijäämän.
"Yhteisövero ja budjetin pitäminen selittävät paljolti ylijäämän. Emme odottaneet näin hyvää vuotta", tyytyväinen talousjohtaja Lauri Aaltonen toteaa.
Ylijäämä käytetään kirkkoremonttiin. "Nyt näyttääkin siltä, että meidän ei tarvitse ottaa lainaa korjaustöitä varten."
Kirkon peruskorjaus on osa seurakunnan jo vuosia jatkunutta kovaa investointibuumia, jossa rapistuvia rakennuksia on pantu ehompaan kuntoon. Viime vuosikymmenen puolivälistä remonttimiehet ovat kunnostaneet seurakuntakeskuksen asuinrakennusta, Saarenotan leirikeskusta ja itse seurakuntakeskusta yhteensä noin 2,8 miljoonalla eurolla.
Kaikkia rakennuksia vaivasivat kosteusongelmat. Esimerkiksi seurakuntakeskuksessa eivät toimineet väärin sijoitetut salaojat, sokkelilaudoitus oli jätetty paikalleen ja perustat olivat pikeämättä, Aaltonen päivittelee.
Kirkko on remonttiputken huipentuma, mutta ei seurakunta korjauksista irti pääse. "Voi kun pääsisikin, mutta kiinteistöjen ylläpitäminen ja ajoittainen peruskorjaaminen on päättymätön sarka", talousjohtaja huokaa ja luettelee koko joukon jonkin ajan päästä laukeavia seuraavia remonttikohteita.
Esimerkiksi Veitsiluodon kirkon ulkovuori kaipaa ammattitaitoista kättä. "Se on käsiteltävä tällä vuosikymmenellä. Vanhassa pappilassa ja nuorisotalossa on myös uusittava rappauspinnat tietyllä aikavälillä", hän listaa, eikä kehu takavuosien kiviseinämaaleja. "Välistä tuntuu, että Yhdysvaltojen tuotevastuulait pitäisi olla meilläkin voimassa."
Seurakunnan talous on Aaltosen mukaan tähän asti kestänyt isot remontit, eivätkä ne näytä heiluttavan nykyistä veroprosenttiakaan.
Kirkko sulkeutuu korjaustöiden vuoksi pääsiäisen jälkeen. Remontin aikana jumalanpalvelukset pidetään seurakuntakeskuksessa. Pääosin korjaus valmistuu marraskuussa, mutta kirkkotarhassa töitä tehdään vielä vuoden 2004 kesällä.