Kirkolliskokous hyväksyi perjantaina sukupuolikiintiöt kirkon ja seurakuntien hallinto- ja toimielimiin. Naisia ja miehiä tulee valita vähintään 40 prosenttia, ellei erityisestä syystä muuta johdu.
Kiintiöperiaate koskee muun muassa kirkkoneuvostoja, johtokuntia, toimi- ja neuvottelukuntia, komiteoita, työryhmiä. Seurakuntatasolla kiintiöperiaate ei koske seurakuntavaaleilla valittavia hallintoelimiä eli kirkkovaltuustoja ja seurakuntaneuvostoja. Muista kirkollisista hallintoelimistä sen ulkopuolelle jäävät kirkolliskokous, piispainkokous, tuomiokapituli ja hiippakuntavaltuusto.
Muutoksen jälkeen tasa-arvolaki koskee kokonaisuudessaan kirkon hallintoa, ellei kysymys ole uskonnon harjoittamiseen liittyvästä toiminnasta.
Kiintiöperiaate kirjattiin kirkkolakiin samalla kun kirkkoon omaksuttiin uusi hallintolaki, joka korvaa voimassa olevan hallintomenettelylain. Laki sisältää yleiset hallinnolliset menettelysäännökset. Esimerkiksi seurakunnilla on velvollisuus aktiiviseen tiedottamiseen.
Kirkolliskokous käsitteli uuden uskonnonvapauslain aiheuttamia muutoksia kirkon säännöksiin. Uusi uskonnonvapauslaki astuu voimaan elokuun alusta.
Kirkkolakiin hyväksyttiin lisättäväksi säännös, jonka mukaan alle 12-vuotias lapsi voidaan liittää kirkon jäseneksi, jos hänen vanhempansa tai huoltajansa on kirkon jäsen ja jos lapsen jäsenyydestä on sovittu laissa määrätyllä tavalla. Kirkkohallitus esitti, että ikäraja säilyisi 15 vuotena.
Säännös mahdollistaa kirkkoon kuulumattoman rippikouluun osallistuvan nuoren liittymisen kirkon jäseneksi. Liittyminen edellyttää nuoren ja hänen huoltajansa suostumusta. Nykyisin liittyminen on mahdollista vasta nuoren täytettyä 15 vuotta.
Alle 12-vuotias lapsi, joka on kastettu kirkon jäseneksi, voi lakimuutoksen hyväksymisen jälkeen jäädä kirkkoon, vaikka hänen huoltajansa eroaisivat kirkosta tai hänen huoltonsa siirtyisi kirkkoon kuulumattomalle. Tällaisissa tilanteissa painottuu kummien kasvatusvastuu. Päätösvalta asiassa kuuluu kuitenkin lapsen huoltajille.
Kirkolliskokous katsoo, että lapsen kastaminen ja hänen kristillisestä kasvatuksestaan huolehtiminen liittyvät kiinteästi yhteen. Tällä perusteella ainakin yhden lapsen huoltajista tulee olla kirkon jäsen. Kastetun ja seurakunnan jäseneksi liitetyn lapsen kirkkoon kuulumista ei haluttu rajoittaa.