Kirkkotilojen käytössä ollaan hivuttautumassa niin sanotusti yleisöystävällisempään suuntaan. Esimerkiksi uusia kirkkoja voidaan rakentaa siten, että urkulehteri sijoitetaan kirkon etuosaan päin seurakuntaa eikä takaosaan ylös kauas kuulijoista, kuten useimmissa vanhoissa kirkoissa. Näin kuoron ja kanttorin raja yleisöön hälvenee.
Uusi kirkollisten toimitusten kirja on seurakunnissa kokeilukäytössä. Oulun hiippakunnan 38. kirkkomusiikkipäivillä pohdittiin tiistaina ja keskiviikkona pappien ja kanttorien kesken, kuinka uudistuvat jumalanpalvelukset tulevat vaikuttamaan kirkkomusiikkiin ja kirkkojen käyttöön.
"Tietysti tällaiset muutokset eivät ole radikaaleja, mutta monessa uudessa kirkossa lehterin paikkaa on jo muutettu. Kirkkotilojen käytössä ei ole menossa mitään tiettyä radikaalia muutosta, mutta kehitys on jatkuvasti esillä oleva kysymys. Jumalanpalveluksen sisällön uudistaminen vaikuttaa myös tilojen uudenlaiseen ja entistä monipuolisempaan käyttöön", sanoo keskiviikkona kirkkomusiikkipäivillä alustanut Kirkon jumalanpalvelus- ja musiikkitoiminnan johtaja Kai Vahtola.
Vanhojen kirkkojen remonttien yhteydessä voidaan tehdä monia pieniä asioita, jotka auttavat jumalanpalveluksen pitäjiä suuntautumaan aikaisempaa enemmän seurakuntalaisiin. Yksi esimerkiksi on alttarin sijoittaminen lähemmäksi seurakuntaa ja heitä päin.
"Suuntaus on, että seurakunta osallistuu aktiivisesti jumalanpalvelukseen eikä vain passiivisesti seuraa", sanoo päivillä puhunut Kirkkohallituksen yliarkkitehti Eero Raatikainen.
Töniminen pois
Uusien ja remontoitavien kirkkojen suunnittelussa tullaan yhä enemmän toteuttamaan ratkaisuja, joilla jumalanpalvelukseen tulo tehdään helpommaksi. Ruuhkien muodostumista pyritään ehkäisemään uusilla tilaratkaisuilla, samoin ahtautta.
"Asian keskusteluttaminen seurakuntalaisilla on tärkeää, ja sille pitäisi antaa enemmän aikaa kuin usein nykyisin tehdään. Jos jokin ratkaisu runnotaan läpi seurakunnan päättävissä elimissä, seurakuntalaiset äänestävät useimmiten jaloillaan ja jättävät tulematta jumalanpalveluksiin. Sitten on liian myöhäistä tehdä asialle mitään", Vahtola sanoo.
Hän on huomannut, että kirkon käyttö muuhunkin kuin normaaleihin jumalanpalveluksiin on yleistynyt. Esimerkiksi ristiäisiä vietettiin vielä jokin aika sitten 99-prosenttisesti kotona, mutta viime aikoina niitä on pidetty yhä enemmän kirkoissa. Myös hautaan siunaamiset ovat lisääntyneet kirkoissa.
"Kymmenen vuoden päästä kirkko voi olla nykyistä paljon monipuolisempi tapahtumien pitopaikka kuin nyt arvaammekaan. Monenlainen kulttuuri- ja taidekäyttö on jo nyt lisääntynyt", Vahtola pohtii.
Oulun hiippakunnalliset kirkkomusiikkipäivät vetivät tiistaina keskustan seurakuntatalolle toistasataa osallistujaa, keskiviikkona noin 60.