Oulu Reki vei ihmiset aikoinaan kulkuset helisten kirkkoon jouluaamuna, mutta moderni kirkkokansa on Oulussa liikkeellä jo jouluyönä.
Perinteistä aamukirkkoa suositummiksi ovat nousseet yömessut, joita järjestetään lähes jokaisessa Oulun luterilaisessa kirkossa tänään kello 23 alkaen. Jouluyönä Tuomiokirkkoon kokoontuu jopa 1 300 ihmistä. Aamuseitsemäksi jaksaa nousta enää 700.
"Yömessuun tulevat ihmiset varmaan ajattelevat, ettei sitten aamulla tarvitse nousta ylös. Ihmisillä on kiintiö, harvat ravaavat jumalanpalveluksissa illalla ja aamulla", Tuomiokirkkoseurakunnan kappalainen Martti Pennanen kertoo.
Teoreettinen ohje
Myös ortodoksien ja katolisten yöjumalanpalvelukset alkavat puolilta öin. Ortodoksinen kirkko on jopa ohjeistanut seurakuntalaisiaan, että jouluateria alkaisi ja pukki tulisi, kun yön liturgia on ensin kuunneltu. Juhliminen halutaan aloittaa vasta sitten, kun Jeesuksen syntymäpäivä koittaa.
"Se on tosiasiassa enemmän teoreettinen ohje. Minä luulen, että useimmat ortodoksiperheet, joissa on lapsia, eivät pääse siitä, ettei jouluaattona pukki tule", Oulun ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra Raimo Kiiskinen myöntää.
Paaston aika loppuu vasta joulupäivänä ja siksi paaston ajatus on läsnä vielä iltapäivällä jouluehtoon jumalanpalveluksessa.
"Ei siellä hirveästi tapahdu. Ajatellaan, että huomenna, huomenna. Yöllä sitten julistetaan, että nyt on juhla", kirkkoherra Kiiskinen kertoo.
Oulussa ortodoksien jouluyön jumalanpalvelus on monikielinen. Suomen ohella käytetään kirkkoslaavia ja kreikkaa. Näin halutaan palvella maahanmuuttajia, joita noin kahdensadan kävijän joukossa on jopa viidennes.
"Venäläisiä, romanialaisia, bulgaareja, kreikkalaisia, egyptiläisiä, ukrainalaisia, georgialaisia", Kiiskinen luettelee.
2000 vuotta vanhan muuttumattoman perinteen ansiosta kirkko on ortodoksisille maahanmuuttajille paikka, jossa voi kokea tuttuuden tunteita vieraassa maassa.
Kiiskisen mukaan erilaista verrattuna luterilaiseen on ortodoksisen kirkon tunnelma suitsukkeineen ja puhelauluineen. Muutoin ortodoksit viettävät joulua perinteiseen suomalaiseen tapaan. Poronlihan ystäväksi tunnustautuva Kiiskinen tosin kummeksuu suomalaisten persoutta joulukinkulle.
Pukki käy katolisillakin
Oulun katolisen seurakunnan kirkkoherran Paolo Bertin mukaan joulupukki vierailee myös katolisissa perheissä, vaikka perinteen mukaan itämään tietäjät ovat tuoneet lahjat lapsille vasta 6. tammikuuta
Berti arvelee, että reilusta sadasta katoliseen yömessuun osallistujasta peräti 70 prosenttia on Oulussa maahanmuuttajia. Joukossa on irakilaisia, vietnamilaisia, sudanilaisia, intialaisia, puolalaisia sekä ihmisiä eri Etelä-Amerikan maista.
"Jumalanpalvelus pidetään suomeksi. Eri kieliä on niin paljon ja suomi on ainoa, joka yhdistää kaikkia", Berti selittää. Katolinen kirkko käyttää toisinaan jumalanpalveluksissa latinaa Helsingissä, mutta Oulussa siinä ei olisi mitään mieltä, sillä kukaan ei ymmärtäisi.
Juhlallisempaa
Jouluyön jumalanpalvelus on katolisessa kirkossa tavallista juhlallisempi. Itse jumalanpalveluskaava on melkein sama kuin luterilaisilla. Mukana on suitsukkeita paljon virsiä, joihin jumalanpalvelusväki myös innolla osallistuu. Messun jälkeen kirkolla pidetään vielä pienimuotoinen juhlahetki aterian merkeissä.
Katolisissa maissa seimet ovat tärkeä osa jouluperinnettä. Esimerkiksi Italiassa esitetään joulun aikoihin seiminäytelmiä ja järjestetään seimikilpailujakin. Seimeä voi käydä ihailemassa Oulun katolisen kirkon ohella myös Tuomiokirkossa.
Evankelis-luterilaisissa kirkoissa kuullaan jouluyönä tuttuja säveliä ja sanoja. Maa on niin kaunis ja Enkeli taivaan ovat perinteisiä jouluvirsiä. Apostoli Luukkaan jouluevankeliumi on joulun keskeinen Raamatun teksti.
"Kun kirkkoon tulee väkeä, ihmiset tuovat tunnelman tullessaan", sanoo Karjasillan seurakunnan kappalainen Matti Keskinen.