Kirk­ko­jen suhde Eu­roo­pan yh­den­ty­mi­seen ris­ti­rii­tai­nen

Kirkkojen suhde Euroopan yhdentymiseen on ollut ristiriitainen, käy ilmi tuoreesta tutkimuksesta. Kirkot ovat yhtäältä lisänneet kansainvälistä toimintaansa ja tukeneet erilaisia rauhanomaisia yhteiseurooppalaisia ja kansainvälisiä hankkeita. Toisaalta kirkot ovat olleet henkinen voimavara omissa maissaan. Siten ne ovat usein olleet vahvoja nationalistisia voimatekijöitä.

Kirkkojen suhde Euroopan yhdentymiseen on ollut ristiriitainen, käy ilmi tuoreesta tutkimuksesta. Kirkot ovat yhtäältä lisänneet kansainvälistä toimintaansa ja tukeneet erilaisia rauhanomaisia yhteiseurooppalaisia ja kansainvälisiä hankkeita. Toisaalta kirkot ovat olleet henkinen voimavara omissa maissaan. Siten ne ovat usein olleet vahvoja nationalistisia voimatekijöitä.

Kirkkojen asemaa Euroopan yhdentymisessä on selvitetty kolmivuotisessa EU-projektissa. Hanketta on johtanut professori Aila Lauha Helsingin yliopiston kirkkohistorian laitokselta.

Tutkimushankkeen tavoitteena on ollut selventää kuvaa kirkoista kylmän sodan aikana ja Euroopan yhdentymiskehityksessä. Selvitykselle oli tarvetta, sillä kirkkojen poliittisia kytkentöjä on tutkittu vähän.

Kirkon tiedotuskeskuksen mukaan professori Lauhan johtama Churches and European Integration on ensimmäinen humanistinen tutkimushanke, jolle EU on myöntänyt rahoituksen.

Tutkimushankkeeseen osallistuneet systemaattisen teologian asiantuntijat kokoontuvat projektin päätöskokoukseen Helsingin yliopistoon keskiviikkona ja torstaina.

Ilmoita asiavirheestä