Kirkkovaltuusto valitaan vaaleilla ja sen puheenjohtajana toimii aina maallikko. Valtuuston valmistelu- ja toimeenpanoelimenä toimivaa kirkkoneuvostoa sen sijaan johtaa vanhan perinteen mukaisesti seurakunnan kirkkoherra. Kirkkoneuvostossa seurakunnan ykköspaimen on siis sekä esittelijä että puheenjohtaja.
"Olisi selkeämpää, jos kirkkoneuvostossa olisi maallikko puheenjohtajana", pohtii Rovaniemen hallinto-oikeuden tuomari Pirjo Pyhäjärvi. Hän on kirkolliskokousedustaja ja kirkolliskokouksen lakivaliokunnan puheenjohtaja. Pyhäjärvi toimi edellisellä kaudella kirkkohallituksen varapuheenjohtajana.
"Kun kirkkoherra johtavana viranhaltijana esittelee asioita kirkkoneuvostossa,olisi selkeämpi erottaa nämä roolit toisistaan. Yhdessä kokouksessa ihminen olisi vain yhdessä roolissa."
Vanha rakenne voimassa
Kirkon hallinto ei ole ihan yksi yhteen kuntien hallinnon kanssa, Pyhäjärvi korostaa.
Kautta linjan hallinnossa on pappisviran edustus riviseurakuntalaisten, maallikkojen rinnalla - se ulottuu kirkolliskokouksesta kirkkohallituksen täysistuntoihin, hiippakuntavaltuustoon ja tuomiokapituliin asti. Mutta seurakuntatasolla kirkkoherran jäsenyys ja puheenjohtajuus on tästä järjestelmästä ainoa osa.
"Muut seurakunnan hallintoelimet ovat maallikoiden muodostamia luottamusmieselimiä. Pappisviran edustus toimii ainoastaan kirkkoherran roolin kautta ja luulen, että se on yksi syy, minkä takia tämän asian muuttamista on vastustettu ja ne muutosvaatimukset eivät ole menneet läpi. On haluttu säilyttää vanha rakenne."
Aloitteet kaatuneet
Kirkolliskokoukselle on Pyhäjärven mukaan tehty useita aloitteita, joissa on ehdotettu maallikkoa kirkkoneuvoston johtoon tai että kirkkoneuvosto voisi valita tehtävään kenet tahansa. Kirkkoherra olisi silloin vain jäsenenä. Useista erilaisista vaihtoehdoista mikään ei ole mennyt läpi.
"On haluttu säilyttää tämä kirkkoherran puheenjohtajuus."
Hallintopäällikkö Mikko Tähkänen kirkkohallituksesta vahvistaa asian, mutta muistuttaa kirkkolakiin vuonna 2003 käyttöön otetusta säännöksestä, joka antaa maallikolle mahdollisuuden toimia puheenjohtajana. Tätä mahdollisuutta ei Tähkäsen mukaan tosin ole kovin paljoa sovellettu.
"Jos kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja on antanut suostumuksensa, niin kirkkoherra ja kirkkoneuvosto voivat yhdessä päättää, että varapuheenjohtaja voi toimia puheenjohtajana määräajan. Vaikka sen toimikauden tai vuoden kerrallaan."
Kirkkoherralle sopii
Kempeleen kirkkoherra Pekka Rehumäen mielestä voisi viranhaltijan kannalta olla helpompaa, jos ei tarvitsisi johtaa kirkkoneuvostoa. Se edellyttäisi, että kirkkoneuvosto hoitaisi vain sille kirkkolaissa määrättyjä tehtäviä.
"Jos sen toimintaa rajattaisiin niin, että se vastaisi vain näistä puitteista - niin kuin sen oikeasti pitäisi tehdä - ja valmistelee valtuustolle asioita päätettäväksi, niin kyllä se minulle kelpaisi", hän sanoo.
"Silloin voisi ajatella, että kirkkoherra johtaisi perationaalista toimintaa. Sen pitäisi antaa enemmän valtuuksia kirkkoherralle. Kirkkolaissa ei vieläkään ole selkeästi määritelty talousjohtajan ja kirkkoherran toimivaltasuhteita. Se on kuin kaksipäinen kotka."