Seurakunnan suunnittelemat hakkuut Muonion Hirsi-Laitavaarassa ovat nostaneet alueen laitamilla asuvat ilmikapinaan.
"Ei näin raakoja toimia voi tehdä ihmisten kotinurkissa. Ellei hakkuista luovuta, meidän on ryhdyttävä kovempiin toimiin", vastustajien eräs keulahahmo, matkailuyrittäjä Lauri Temmes ennakoi esitellessään kyläläisten kanssa aluetta torstaina.
Mukaan oli toivottu myös kirkkovaltuusto, jonka jäsenistä kuitenkin vain kolme vastasi kutsuun.
Temmes selvensi, ettei hänen kielikuvansa tarkoita väkivaltaa vaan esimerkiksi yhteydenottoja "korkeille tahoille".
Muonion kirkkovaltuusto saa tiistaina käsiteltäväkseen kirkkoneuvoston esityksen noin 70 hehtaarin hakkuista, jotka sisältävät myös avohakkuualueita. Lähimmillään hakkuut ja äestykset ulotetaan 60 metrin päähän lähimmästä talosta.
Hakkuiden vastustajilla on tukenaan puolensadan hengen nimilista.
Hakkuiden laillisuutta ei kiistetä
Vastustajat myöntävät seurakunnan toimivan hakkuita suunnitellessaan täysin laillisesti.
Lauri Temmes kuitenkin peräsi seurakunnalta myös kohtuutta ja moraalia.
Hän luki myös otteita arkkipiispa Jukka Paarman allekirjoittamasta Kirkon ympäristödiplomin käsikirjan esipuheesta, jossa korostetaan ympäristövastuuta.
"Jos vaara hakataan, se on tämän päivän ihmisiltä tapettu. Metsän kiertoaika on täällä 150 vuotta", Temmes sanoi.
Puualan yrittäjä Hannu Liikavainio laski, kuinka leimaussuunnitelman toteuttaminen tarkoittaa 120 tukkirekkakuormaa eli noin kolmen kilometrin mittaista autojonoa. Se liki ulottuisi hakkuualueelta Muonion kirkolle.
Molemmat korostivat, ettei mielenilmaisu ole mitään "hihhulointia".
"Emme vastusta yksityismaiden hakkuita vaan julkisyhteisöä, jonka jäseniä me kaikki olemme."
Lauri Temmes sanoo luottavansa ihmisten järkeen eli hakkuista luopumiseen.
"Tämä on loistavaa rakennusmaata. Kuntta vain pois pinnalta ja perustuksen tekoon. Alla on viisi metriä soraa."
Tiheällä kammalla alueen läpi käyneet vastustajat ovat laskeneet, että vain 23 prosenttia leimikoiden puustosta kelpaa tukkipuuksi. Loppu on huonohintaista kuitupuuta.
He ovat myös miinustaneet, kuinka jälkihoitotyöt haukkaavat yli puolet siitä rahasta, jonka seurakunta on budjetoinut tuloksi.
Omavastuu otetaan metsästä
Kirkkoherra Raimo Kittilä näkee asioiden kulun selkeäksi. Kirkkoneuvosto on tehnyt esityksen Hirsi-Laitavaaran hakkuista, koska raha tarvitaan kanttorilan korjaukseen. Sen kustannuslaskelmat heittivät häränpyllyä, koska menoihin jäi aluksi lisäämättä arvonlisävero.
"Kun kirkkohallitus avusti kolmanneksella kustannuksista, se myös edellytti seurakunnalta omaa rahoitusvastuuta ja se otetaan nyt metsästä", Kittilä sanoo.
Hän muistuttaa, kuinka seurakunnan ainoa tulo on veroäyri ja omaisuuden myynti. "Ja vuoden nettotulosta vain 5,7 prosenttia tulee verotuksella."
Kittilä myöntää Muonion seurakunnan olleen viime vuosina avustusten saannissa todellinen tuomiokapitulin ja kirkkohallituksen lempilapsi.
Hän ei kiistä, etteikö näkisi taustalla Muonion oman pojan, Oulun hiippakunannan piispan Samuel Salmen hahmoa.
Kirkkoherra haluaa nostaa selvitettäväksi hakkuiden lisäksi myös muut paikalliset ristiriidat.
"Täälläkin sanottiin, että seurakunnan mailla noin vain metsästellään. Miksi yksityinen mökkiläinen on puomittanut seurakunnan maiden kautta kulkevan tien? Miksi jakokunta lopetti seurakunnan maiden keskellä olevan Iso Laitajärven istutukset ja kalastuslupien myynnin", kirkkoherra Kittilä pohtii.