Petroskoin luterilainen kirkko palaa evakkomatkaltaan Pietarin tien varresta keskelle kaupunkia. Tiili tiileltä lahjoitus- ja keräysvaroin rakennettava kirkko valmistuu lähelle rautatieasemaa Lohijoen rantapuistoon. Uusi pyhättö vihitään 350-jäsenisen seurakunnan käyttöön syyskuussa.
"Kiitän Herraa ja iloitsen koko sydämestäni. Olen ollut virassa 17 vuotta ja nyt todella tuntuu siltä, että hankkeestamme tulee totta", sanoo kirkkoherra Viktor Grinevits Petroskoissa.
Kirkkomatka
lyhenee
Grinevitsiä ilahduttaa erityisesti kirkon sijainti. Se helpottaa paitsi seurakuntalaisten myös Petroskoissa vierailevien matkailijoiden osallistumista jumalanpalveluksiin. Nykyinen kirkko on kahdeksan kilometrin päässä ydinkeskustasta.
Petroskoin kirkkoa on rakennettu viisi vuotta sitä mukaa kun seurakunta on saanut keräys- ja lahjoitusvaroja. Viktor Grinevits myöntää, että pitkän suunnittelu- ja rakennusurakan aikana on ollut myös epäuskon hetkiä.
Kirkolle ei ensin tahtonut löytyä paikkaa keskeltä kaupunkia. Ei ikivanhoilta sijoilta Gogolinkadulta, jossa luterilainen kirkko sijaitsi 1800-luvulla. Eikä ensin myöskään Lohijoen rantapuistosta.
"Sitten Oulun läänin maaherra Eino Siurulainen kirjoitti Petroskoin kaupungin johdolle ja lopulta saimme rakennusluvan", Grinevits sanoo.
Lahjoitusrahaa
Suomesta
Nyt kirkkoherra Viktor Grinevits astelee tyytyväisenä kirkko- ja seurakuntasalin vielä keskeneräisissä tiloissa. Kustannusarvio on töiden edetessä noussut 1,5 miljoonaan euroon, miltei kaksinkertaiseksi alkuperäisestä arviosta.
Rahassa mitattuna hanke on suurin Inkerin kirkon historiassa Venäjällä.
"Ja vielä puuttuu 20 miljoonaa ruplaa (45 000 euroa). Mutta kun Herra on tähän astikin antanut, antaa hän ehkä vastakin", kirkkoherra Grinevits uskoo.
Petroskoin kirkon rakentamista rahoitetaan pääasiassa Suomesta. Vahvimpia tukijoita ovat olleet Petroskoin ystävyysseurakunnat Varkaus, Lempäälä sekä Kalajoen rovastikunta, mutta myös kymmenet muut seurakunnat ovat antaneet budjetti- tai kolehtivarojaan rakennustyöhön.
"Avustuksia on tullut Yhdysvalloista, Kanadasta, Ruotsista ja Norjasta. Lisäksi sadat ihmiset ovat olleet Petroskoissa talkoissa", kertoo keräyspäällikkö Matti Harju.
"Saimme äskettäin ison yksityisen lahjoituksen, joka sisältää erilaisia kalusteita ja tarvikkeita sisustusta varten. Nyt yritämme neuvotella Venäjän viranomaisten kanssa, että saisimme sen ilman tullia Petroskoihin", Harju kertoo.
Seurakunnalla
potentiaalia
Petroskoin Pyhän Hengen seurakunta on vanhin Karjalan rovastikunnan 15 seurakunnasta. Se rekisteröitiin jo neuvostokaudella 1970.
Seurakunnassa on 350 jäsentä, joista 250 on suomenkielisiä. Uudessa kirkossa on istumapaikka jokaiselle jäsenelle. Lisäksi sata ihmistä mahtuu kirkon yhteyteen tulevaan seurakuntasaliin.
"Arvioimme, että Petroskoissa on 2 500 suomea osaavaa ja yliopistosta valmistuu joka vuosi 50-60 suomen kielen taitajaa. Seurakunnalla on siis potentiaalia", kirkkoherra Grinevits uskoo.
Kirkon ensimmäinen koetinkivi on 6. syyskuuta pidettävä vihkijäistilaisuus.
"Vieraita on tulossa ainakin tuhat, eivätkä istumapaikat riitä kaikille", Grinevits kertoo.
Karjalassa toimii kaikkiaan lähes 200 uskonnollista yhteisöä, jotka edustavat 17 tunnustuskuntaa. Suurin on Venäjän ortodoksinen kirkko.