Pääkirjoitus

Kirkko tekee pe­sä­eroa Lut­her-sää­tiön pap­pei­hin

Evankelisluterilaista kirkkoa jo kymmenen vuotta hiertänyt kiista perinteisessä opissa pitäytyvän Luther-säätiön kanssa on loppusuoralla.

Evankelisluterilaista kirkkoa jo kymmenen vuotta hiertänyt kiista perinteisessä opissa pitäytyvän Luther-säätiön kanssa on loppusuoralla.

Kirkko on tiukentanut linjaansa eikä enää katso säätiön papiston toimintaa sormien läpi. Sovittelun tie on käyty loppuun, ja evankelisluterilaista kirkkoa liian liberaalina pitävät erkaantuvat omalle tielleen.

Viimeisin merkki rajapyykin vahvistamisesta saatiin, kun Oulun hiippakunnan tuomiokapituli pitkän prosessin päätteeksi määräsi Suomen evankelisluterilaisen lähetyshiippakunnan dekaanina toimivan Juhana Pohjolan menettämään papinvirkansa.

Pappisviran menettäminen on yksiselitteinen viesti perinteisen opin kannattajille: perustakaa oma kirkkonne. Vireillä on myös usean muun papin toimien tarkastelu.

Luther-säätiön taustamiehet perustivat lähetyshiippakunnan maaliskuussa 2013. Evankelisluterilaisen kirkon piispat linjasivat tuolloin, että lähetyshiippakunta ei liity kirkon rakenteeseen. Kirkko katsoo, että lähetyshiippakunnan palveluksessa olevat papit eivät toimi pappislupauksensa mukaisesti.

Oulun tuomiokapitulin Pohjolaa koskeva päätös noudattelee tätä linjausta. Kirkon pappi ei voi kuulua lähetyshiippakunnan papistoon. Perusteluissaan tuomiokapituli toteaa, että Pohjola on osoittanut sopimattomuutensa papin virkaan ryhtymällä lähetyshiippakunnan viranhaltijaksi.


Päätös on yksiselitteinen. Se ei silti estä Pohjolaa tunnustuksensa noudattamisesta lähetyshiippakunnan tehtävissä. Kirkko vain ei enää siedä kahdella tuolilla istumista. Seurauksena voi olla hajaannusta. Moni ilahtuu kuitenkin siitä, että kansankirkko kirkastuu ja elää ajassa.