Kirkko ryhtyy rahoittamaan televisio- radio- ja uusmediaohjelmantekijöitä.
Kolme vuotta valmisteilla olleen Kirkon mediasäätiön perustavat tahot, 24 suurta seurakuntaa tai -yhtymää ja Kirkkohallitus, allekirjoittivat Kirkon toimitalossa Helsingissä säädekirjan maanantaina.
Hankkeen taustalla on tarve lisätä uskontoa ja elämänkatsomusta käsitteleviä ohjelmia televisiossa, radiossa ja uusmediassa.
"Ohjelmantekijöiltä on tullut vuosien mittaan yhteydenottoja. Yksittäisten seurakuntien on ollut hankala vastata tähän tarpeeseen pienten rahavarojen vuoksi. Siksi tällaista säätiötä ollaan perustamassa", kertoo toimituspäällikkö Juha Rajamäki Kirkon tiedotuskeskuksesta.
Uskonnolliset ohjelmat jäävät hyllylle
Säätiön tarkoituksena on tukea eri ohjelmantekijöitä, ei siis rahoittaa kirkon omia ohjelmia. "Uskontoa ja elämänkatsomusta käsittelevien ohjelmien läpipääsy kanaville on ollut hankalaa", Juha Rajamäki sanoo.
Rajamäen mukaan tämä johtuu siitä, ettei kanavilla ole tarpeeksi tietoa, millaisista hankkeista kyseisten ohjelmien kohdalla on ollut kyse. Hänen mukaansa ohjelmantekijöiltä tulee yhteydenottoja jo päivittäin. Tilausta säätiön kaltaiselle toiminnalle siis olisi.
Säätiö ei tue mitään yksittäistä mediakanavaa. "Kanavan kriteerinä on valtakunnallisuus. Tämä ei ole mikään kristillisten radio- tai tv-kanavien hanke", sanoo Rajamäki.
Julistusohjelmat on rajattu säätiön toiminnan ulkopuolelle. "Toisaalta, jos joku haluaa käsitellä ohjelmassaan uskontoja, niin säätiö ei toimi sensorina. Tulevaisuudessa valittava hallitus päättää, mitä lähdetään rahoittamaan."
Ohjelmien rahoitus toimisi kaksi- tai kolmikantarahoitusajattelun mukaisesti. Ohjelman rahoittamiseen osallistuisivat siis ohjelmantekijä, ohjelman esittävä kanava ja säätiö.
Puolen miljoonan
potti tavoitteena
Toistaiseksi on vaikea sanoa, millaiseen tuotantoon säätiön rahoitus tulisi painottumaan. "Arvioisin, että televisiotuotanto on yksi vahva alue", sanoo Rajamäki.
Se, millaisessa muodossa eri ohjelmat tuotettaisiin, on vielä auki. "Säätiö ei itse lähde luomaan ohjelmistoja vaan ohjelmantekijät", hän toteaa.
Perustajatahot ovat sitoutuneet rahoittamaan säätiötä budjettivaroistansa kolmevuotiskaudeksi. Säätiö ei kykene peruspääomalla luomaan omaisuusmassaa, jonka tuotoilla elettäisiin. "Tarkoitus olisi, että seurakunnat antaisivat vuosittain 0,17 euroa yhtä jäsentään kohti."
Tarkoitus olisi saada kerättyä vuodessa 400 000-500 000 euroa. Halutessaan myös muut tahot voivat tukea mediasäätiötä.
Aluksi kutsuttiin mukaan isommat seurakunnat, koska mediat ovat yksi väline, joiden avulla ne pyrkivät tavoittamaan jäsenistöään. Pienimmillä seurakunnilla kosketuspinta jäseniinsä on tiiviimpi, mutta se ei Rajamäki mukaan ole este säätiössä toimimiselle.
Jatkossa prosessi etenee siten, että allekirjoitettu säädekirja toimitetaan Patentti- ja rekisterihallitukseen. Kun sieltä heltiää lupa säätiön perustamiseen, mediasäätiön valtuuskuntaa kokoontuu valitsemaan hallituksen. Säätiön toiminta pyritään aloittamaan syksyllä.