Kirkko on ollut ja on edelleen keskellä elämää, totesi piispa Samuel Salmi Oulun tuomiokirkon 225-vuotisjuhlassa sunnuntaina. Koko olemuksellaan 225-vuotista historiaansa juhliva pyhäkkö julistaa aikojen vaihtuessa turvallisuutta ja pyhän kosketusta ja rakennuksena se kokoaa ihmiset yhteen, piispa Salmi sanoi. "Täällä jos missä on mahdollisuus tavoittaa vastaus yhteisön kysymykseen: ketä olemme, mistä tulemme ja mihin kuulumme."
Tuomiorovasti Heikki Karvosenoja pohdiskeli kirkko-sanan merkityksiä. Kirkolla voimme hänen mukaansa tarkoittaa paitsi rakennusta, Jumalan sanan julistukselle ja sakramenttien viettämiselle pyhitettyä tilaa, myös hengellistä yhteisöä. "Kirkkorakennus ja kirkko hengellisenä yhteisönä kuuluvat yhteen. Ne menevät merkityksinä sisäkkäin, koska kirkon tilana tulee palvella sitä sanomaa, josta kirkko hengellisenä yhteisönä elää... Oikeastaan kirkossa ei saisi ollakaan mitään sellaista, joka ohjaa ihmismielen ja ajatuksen pois evankeliumista."
Tuomiorovasti vertasi kirkkoa äitiin. "Sen suojaan tullaan kuin äidin syliin. Tänne tullaan surun, pettymysten tai syyllisyyden painon vuoksi ja tänne tullaan kiitollisena. Näiden holvien alta voi löytää lepoa, turvaa, lohdutusta, rohkaisua."
Arkkitehti Kaarina Niskala puolestaan muistutti kirkkojen merkityksestä osana Suomen rakennusperintöä. "Ne ovat aikansa rakennustaidon parhaimpia tuotteita, joita on pidetty kunnossa ja korjattu taiten. Ne ovat myös säilyttäneet alkuperäisen käyttötarkoituksensa kaikissa historian vaiheissa." Muuttuvassa yhteiskunnassa kirkkorakennuksilla on Niskalan mukaan erityinen arvo, sillä niiden ympäristöön on koottuna usean sukupoven henkinen ja taiteellinen perintö.
Oulun tuomiokirkko on kaupungin vanhimpia rakennuksia. Nimensä rokokookirkko sai Ruotsin kuninkaan Kustaa III:n puolison Sofia Magdalenan mukaan, ja se jäi sundsvallilaisen Daniel Hagmanin viimeiseksi isoksi työksi. Valmistuessaan 1777 kirkko oli Suomen toiseksi suurin heti Turun tuomiokirkon jälkeen. Puutalovaltaisen Oulun kaupunkikuvaa hallinnut kirkko oli alusta alkaen ylpeydenaihe kaupungille, josta oli juuri tullut läänin pääkaupunki ja joka oli hieman aiemmin saanut tapulikaupunkioikeudet. Tuomiokirkko pyhäköstä tuli 1900.
Historiansa aikana kirkkoa on aika ajoin uudistettu ja se on saanut kulloisenkin aikakauden ihanteiden mukaisen ulkoasun. Viimeisissä muutostöissä kirkko on palautettu pitkälle alkuperäisten ihanteiden mukaisiksi: julkisivut on maalattu keltaisiksi, kirkkosaliin on tuotu empiren aikainen heleys sekä kupoli ja holvikatto on toteutettu Carl Ludvig Engelin ajatuksia mukaillen kolmiulotteisina.
"Oletteko koskaan nähneet juhlallisempaa ja ylevämpää kirkkoa kuin Engelin piirustusten mukaan vuonna 1832 rakennettu Oulun kirkko? Onhan se yksinkertaisuudessaan ja ylevyydessään kauneinta, mitä tällä alalla nähdä voi. Olen nähnyt Iisakin kirkon Pietarissa, Mainzin kuuluisan domin, Kölnin suuren kirkon, Trondheimin tuomiokirkon ja monta muuta kuuluisuutta, mutta mikään ei ole tehnyt minuun niin valtavaa vaikutusta kuin Oulun kirkko", siteerasi Niskala professori Kyösti Haatajan puhetta vuodelta 1937.
Tuomiokirkon juhlaan tullut oululainen Olga Jokinen oli samaa mieltä kirkon ylevästä kauneudesta. Hän uskoi pyhäkön vain komistuvan, kunhan kirkkotarha pääsee kukoistukseensa.