Oulu Tulkaa kirkkoon, sieltä löydätte hyviä ihmisiä. Heidän varassaan suomalaisessa yhteiskunnassa on rauhaa ja turvallisuutta, sanoo Oulun ortodoksisen hiippakunnan uusi piispa Panteleimon. Sunnuntaina virkaansa asetettava Panteleimon painottaa, että kaikissa kirkoissa on hyviä ja luotettavia ihmisiä, joiden puoleen voi kääntyä ja saada turvaa.
Näin minulle opetti eräs Pihkovasta Ruotsiin paennut mies 20 vuotta sitten, Panteleimon sanoo. Hän haluaa omalta osaltaan helpottaa maahanmuuttajia löytämään oman paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa, ja ortodoksinen kirkko on yksi tärkeä tekijä tässä työssä.
Panteleimon tunnustaa, että Oulun hiippakunta on vielä suurelta osin hänelle tuntematonta. Aktiivisimmat ortodoksit ovat toki tulleet tutuksi etenkin Valamon vierailujen kautta.
Muutto Joensuusta Ouluun tapahtui 16. toukokuuta ja piispan huoneistossa Nummikadulla on näihin päiviin asti tehty sisustus- ja kunnostustöitä. Panteleimon toi mukanaan useita taideteoksia ja huonekaluja, joille on löytynyt paikkansa.
Yli puolen Suomen laajuinen hiippakunta edellyttää piispalta paljon matkustamista ja vierailuja. Kesällä monet kirkolliset toiminnot ovat tauolla, joten uusi paimen ehtii tutustumaan seurakuntiinsa hyvin. Kesällä on luvassa useita vierailuja ainakin Tornioon, Kemiin, Kiuruvedelle ja Paltamoon.
Syksyllä pitää sitten miettiä, miten tässä lähdetään etenemään. Edeltäjäni Ambrosius loi hyvän pappien yhteistoiminnan ja sitä varmasti kannattaa jatkaa.
Panteleimonin mukaan monet papit ovat työssään yksin ja kaukana toisista, joten on tärkeää pitää yhteyttä säännöllisin tapaamisin. Rauhalliseksi, mutta määrätietoiseksi johtajaksi itseään luonnehtiva Panteleimon uskoo hiippakunnan pärjäävän yhteisin ponnisteluin.
Aina ei ole juhlaa, mutta virheidenkin kanssa pitää voida elää. Kun tukeudumme toinen toisiimme ja osaamme myös antaa tukea, rakkautta ja läheisyyttä, niin siten pärjäämme.
Alemmuudentunne vähenee
Panteleimon iloitsee siitä, että ortodoksisen ja luterilaisen kirkon välillä vallitsee lämmin ja hyvä yhteistyön ilmapiiri. Aina näin ei suinkaan ole ollut. Varsinkin sotien jälkeen evakkoina tulleet ortodoksit kokivat syrjintää ja alemmuutta suhteessa enemmistökirkon jäseniin. Nuoremmat sukupolvet eivät piispan mukaan enää koe alemmuutta, mistä ansio kuuluu sekä luterilaisen että ortodoksisen kirkon työntekijöille, jotka ovat halunneet luoda hyvät yhteistyösuhteet. Myös Suomen valtio on tehnyt hyvää työtä yhdenvertaisuuden tavoittamisessa.
Ekumenia on keskeistä toimintaa. Käytännössä se näkyy usein perheissä, joissa on kummankin kirkon jäseniä. Meidät kutsutaan usein yhteisiin tilaisuuksiin ja olenkin sanonut luterilaisille papeille, että olemme luotettavia yhteistyökumppaneita, Panteleimon iloitsee.
Suomessa on noin 56 000 ortodoksia. Oulun hiippakunnan viidessä seurakunnassa on noin 7 000 jäsentä. Pyhäköitä alueella on kolmisenkymmentä.
On erinomaista, jos pystymme säilyttämään jäsenmäärän tällä tasolla.
Panteleimon uskoo, että jäsenmäärä säilyy suunnilleen nykyisellään maahanmuuttajien ansiosta. Hänen toiveenaan onkin saada hiippakuntaan venäjänkielinen seurakuntakerho. Myös satojen ihmisten vuosittainen liittyminen ortodoksikirkkoon on merkittävä koko kirkon elinvoiman kannalta.
Puutarhanhoito on Panteleimonin rakkain harrastus. Oulusta ei vielä ole löytynyt omaa palstaa, mutta kotitila Vieremällä uudenuutukaisine karjalaistyylisine hirsitaloineen ja puutarhoineen paikkaa tätä aukkoa.
Toinen suuri kiinnostus löytyy elokuvista. Panteleimon iloitsee aidosti Aki Kaurismäen menestyksestä maailmalla. Mies vailla menneisyyttä oli sävähdyttävä, hän sanoo. Neljä kirjoitettua kirjaa odottaa myös jatkoa, mutta uusi virka kiireineen voi siirtää kirjoitushaaveita.
