Kirkko suunnittelee Oulussa totista kamppailua kääntääkseen nuorten aikuisten kirkosta eroamisen laskuun. Tavoitteena on, että vuonna 2011 kirkosta eroaa 30 prosenttia vähemmän oululaisia kuin tänä vuonna.
Pelkkä lähtöjen hillitseminen ei kuitenkaan riitä kirkolle. Seurakunnat haluavat tavoittaa koko Oulun alueen 18-35-vuotiaista myös kirkosta eronneet.
Vaaditaanko tämän toteutumiseen ihme, yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Juhani Lavanko?
"Muutokset ovat tällaisissakin asioissa nopeita nykyisin. Esimerkiksi kirkosta eroamiset ovat lisääntyneet vauhdilla, miksei siis myös toisinpäin. Jos kirkon usko koetaan merkitykselliseksi, en näe ollenkaan mahdottomana myöskään paluumuuttoa", Lavanko pohtii.
Kirkkovaltuusto päättää tänään Oulun seurakuntayhtymän toiminnallisen strategian suuntaviivoista. Jos kirkkovaltuusto hyväksyy esityksen, seurakunnat saavat yhteensä 1 175 000 euroa toimintamuotojen kehittämiseen ja toteuttamiseen.
"Kyseessä on varsin suuri taloudellinen satsaus kolmelle vuodelle", luonnehtii seurakuntayhtymän johtaja Ilpo Kähkönen.
Nuorten aikuisten lisäksi toimintamuotojen kehittämisen kohteina olisivat perheet, lapset ja nuoret, diakonia, kirkolliset toimitukset sekä vapaaehtoistoiminta.
Resurssien jaossa painottunevat Lavangon tuntuman mukaan juuri nuoret aikuiset ja vapaaehtoistyö, koska niihin on luotava uudet toimintamallit. Määrärahojen käytöstä päättää yhteinen kirkkoneuvosto erikseen erillisten toimenpideohjelmien mukaisesti.
Tänä vuonna evankelisluterilaisesta kirkosta on eronnut jo 33 000 henkilöä eroakirkosta.fi -palvelun kautta. Eronneita on tuhatkunta enemmän kuin koko viime vuoden aikana. Myös Oulussa eronneiden määrä on Lavangon mukaan erittäin suuri.
Jotta nuoria aikuisia voitaisiin edes kuvitella saatavan takaisin ja pidettyä jäljellä olevat kirkon kirjoissa, tarvitaan toimintakulttuurin muutosta. Tähän kuuluu Lavangon mukaan olennaisena osana esimerkiksi kieli ja kirkollisen käsitteistön kääntäminen.
"Esimerkiksi kastejuhla kodissa voi olla jopa vieraannuttava kokemus, jos pappi ja osallistujat eivät puhu samaa kieltä", Lavanko huomauttaa.
Kohtaamistapojen kehittämisessä sama pätee myös musiikin kieleen. On aika murtaa entistä enemmän musiikkilajien rajoja myös kirkossa.
"Erilaisilla ihmisillä on erilaiset tavat ylistää Jumalaa musiikilla", Lavanko huomauttaa.
"Kuitenkaan kaiken tämän tarkoitus ei ole arkipäiväistää uskoa tai syrjäyttää pyhyyden kokemusta", Lavanko korostaa.
