Noin kaksituhatta nuorta kokoontuu viikonvaihteessa Kajaaniin Kirkon Nuorisopäiville, jotka alkoivat perjantai-iltana. Puolet osallistujista tulee Kuopion hiippakunnasta. Päivien paikallinen erikoisuus on kasarmimajoitus: tuhat pitkämatkalaista nukkuu yönsä Kainuun prikaatin kasarmeissa.
Prikaatissa on aamuherätys nuorisopäiväläisille vasta kello 7.30. Majoitustila vuokrattiin prikaatilta, koska siellä on tilaa suuren joukon majoittumiseen, on suihkut ja vessat ja aamupalakin järjestyy. Aivan itsestään selvää ei siviilien majoittaminen varuskuntaan ollut, vaan lupia vaadittiin, mutta kaikki saatiin. Suurin osa varusmiehistä on lomilla viikonloppuna.
"Olen nuorisopäivillä aina nukkunut koulujen lattioilla, jopa portaiden alla, eikä nukkumisesta tahdo tulla mitään sellaisissa oloissa. Kasarmilla on sentään sängyt, tyynyt ja peitteet", järjestäjistä Heimo Haverinen sanoi 15 vuoden nuorisopäiväkokemuksella.
Nuorilla näköalattomuutta
Nuorisopäivien seminaari Kirkko 2015 pohtii, tarvitaanko kirkkoa tulevaisuudessa ja millainen tulevaisuuden kirkon pitäisi olla. Seminaariin osallistuu 15-17-vuotiaita nuoria yli sadasta seurakunnasta.
Nuorten tulevaisuuskuvia tutkinut kasvatustieteiden tohtori Anu Haapala toteaa, että nuoret näkevät oman tulevaisuutensa hyvänä, mutta muun maailman tulevaisuuden synkkänä.
Haapalan mukaan nuori elää monimutkaisessa valintojen viidakossa ja voimakkaan kielteisen uutisvirran keskellä. Omia arvoja ja omien valintojen vaikutusta on siinä vaikea tiedostaa. Nuoret kaipaavat lisää arvokeskustelua ja erilaisten tulevaisuuskuvien hahmottamista.
"Nuorilta puuttuu näköaloja. Heissä näkyy, että he eivät välttämättä halua kasvaa siihen aikuisten maailmaan mikä nyt on. Kirkko voi heille antaa näköaloja", Pekka Tukeva kirkkohallituksesta sanoo.
Tukevan mukaan nykypäivänä on vaikeampaa olla kristitty nuori kuin ennen. Elämme moniarvoistuvassa ja monikulttuurisessa yhteiskunnassa. Tilastollisesti seurakuntanuorten määrä onkin laskenut.
Isoistoiminta entistä suositumpaa
Mutta esimerkiksi isoistoiminta on vahvistunut 1990-luvun alusta lähtien. Isoistoiminta on nyt kirkon suurin maallikkoliike, sillä siihen osallistuu lähes puolet seurakuntien rippikoulun käyneistä nuorista. He tavallaan jatkavat rippikoulussa alkanutta polkua.
Esimerkiksi Kajaanin seurakunnassa isoiskoulutus kestää kaksi vuotta. Ensimmäisen vuoden jälkeen nuori voi päästä varhaisnuorten leirille ohjaajaksi, toisen vuoden jälkeen rippikoulun isoiseksi.
Kajaanin seurakunnassa käytännössä kaikki nuoret käyvät rippikoulun ja isoistoimintakin on suosittua. Tiedotussihteeri Tuire Rauhala sanoo, että se onkin edellytys sille, että Kajaani pystyy järjestämään niinkin suuren tapahtuman kuin Kirkon Nuorisopäivät. Talkoolaisia on ollut mukana viitisensataa, aktiivisesti 300-400.
Nuorisopäivien vilkkain päivä on lauantai, jolloin prikaatilta lähdetään erilaisille taipaleille luontoon. Kaupungilla on kolopajoja, joissa saa muun muassa kasvomaalausta, sekä torikokous ja konsertteja. Musiikkia, teatteria ja tanssia on kolmena päivänä pitkin kaupunkia ja pääpaikalla Kajaanihallissa.
Kirkon Nuorisopäiviä on vietetty vuodesta 1933 lähtien. Sota-aikana jäi yksi vuosi väliin. Kajaanissa Nuorisopäivien teema on Käet ristissä, mikä on kainuuta ja tarkoittaa kädet ristissä. Seuraavat nuorisopäivät pidetään Oulussa ensi keväänä.