Kirk­kai­den myyn­nis­sä käydään pu­do­tus­pe­liä

Maustamattomien viinojen kulutus on tänä vuonna kasvanut viime vuotista vaisummin. Valtaosa kirkkaiden viinojen käyttäjistä vannoo perinteisesti Koskenkorvan nimeen, mutta kilpailu kirkkaiden kesken on tiukkaa.

Oulu

Maustamattomien viinojen kulutus on tänä vuonna kasvanut viime vuotista vaisummin. Valtaosa kirkkaiden viinojen käyttäjistä vannoo perinteisesti Koskenkorvan nimeen, mutta kilpailu kirkkaiden kesken on tiukkaa.

"Kova kilpailu, on tiukkaa", kuvaa tuotantopäällikkö Ilpo Nylund Likööritehdas Lignell& Piispaselta Kuopiosta ja ennakoi: "Kilpailu vain pahenee. Merkkejä on tullut paljon lisää."

Markkinoille on kaadettu vain noin vuoden aikana parikymmentä merkkiä lisää, arvioi yrittäjä Marko Mäkinen Pramia Oy:stä. Samaan aikaan suosiotaan kasvattavat etenkin siiderit ja juomasekoitukset.

"Kovaa pudotuspeliä käydään", Mäkinen toteaakin. Esimerkiksi jalasjärveläisten omaa Tassuviinaa saa euron edullisemmin kuin vastaavan kossupullon. Ja silti yrittäjä arvioi Pramian ja Scanfrenzin taistelevan sentään kärjessä, suurtuottaja Altian kannoilla.

Kaikkiaan maustamattomia viinoja myydään Suomessa noin 16 miljoonaa litraa vuodessa. Niistä valtaosa on juuri viljasta valmistettua.

Parhaina aikoinaan 1980-luvun lopulla Koskenkorvaa myytiin yksinään vastaava määrä. Nykyään kossua, joka juhlii ensi vuonna 50-vuotistaan, juodaan noin 10 miljoonaa litraa vuodessa.

Koskenkorvaakin tuotettiin alkujaan perunasta, mutta jo 60-luvun alussa viina muuttui täysin viljapohjaiseksi ja nykyään se valmistetaan ohrasta.

Lignell&Piispanen, joka valmistaa viljapohjaista Savon-viinaa, sai ensimmäisenä Suomessa oikeuden valmistaa kirkasta yksityisesti. Pottuviina ei yritystä silti ole kiinnostanut. Nylund sanoo syyksi sen, ettei tuotantojätteestä voi tehdä rehua samoin kuin viljasta.

Shaman Spirits onkin Suomen ainoa perunaviinan tuottaja. Näin tulokkaan varsinaiset kilpailijat ovat ulkomailla, lähinnä Puolassa ja Saksassa.

Ilmoita asiavirheestä