Norjalaisen lohen tunkua Suomen markkinoille ei saada edes tasaantumaan, vaikka vyöryä on yritetty padota vuosikaudet.
Jonkin verran kalakauppaa rauhoitti 18. syyskuuta norjalaiselle kirjolohelle EU:n komission päätöksellä saatu 21,4 prosentin suojatulli. Pienistä jarruista huolimatta norjalaisen kirjolohen tuonti silti kaksinkertaistuu tänä vuonna.
Suomen kalankasvattajaliiton Norjan tullitilastoista kokoamien tietojen mukaan syyskuun loppuun mennessä kirjolohta oli tuotu jo 5,5 miljoonaa kiloa ja kassissa kasvatettua merilohta 9,04 miljoonaa kiloa.
Edellisvuoteen verrattuna kasvu on raju, miljoonia kiloja. Kaikkiaan vuonna 2 002 kirjolohta tuotiin kolme miljoonaa ja merilohta 8,7 kiloa.
Tuonti suurempi kuin kotimainen tuotanto
Syyskuun lopulla kalantuonti oli jo suurempi kuin kotimainen kalantuotanto. Suomessa kalaa kasvatetaan vuodessa noin 15 miljoonaa kiloa. Parin viime vuoden aikana tuotanto on laskenut kuumien kesien ja kiristyneen markkinatilanteen vuoksi.
Vuoden viimeisinä kuukausina lohen tuonti kiihtyy vielä joulumarkkinoille. Siksi tuonnissa lyödään taas tänä vuonna kovat ennätysluvut.
EU:n komission norjalaiselle kirjolohelle asettama lisätulli on voimassa vain puoli vuotta. Ensi vuoden maaliskuun 18. päivään mennessä EU:n ministeriöneuvoston on tehtävä ratkaisu, jatketaanko maksua.
Suurin osa
Suomeen
Suomelle suojatullin jatkuminen on tärkeää. Norjasta EU:n alueelle tuotavasta kalasta pahimmillaan jopa 60 prosenttia tuodaan meille ja halvimmilla hinnoilla.
Suomen kalankasvattajaliiton toimitusjohtaja Kaisa Rossi sanoo, että kotimaiset markkinat ovat joutuneet dumppauksen kohteeksi, koska lohi on tuttu tuote Suomessa. Täällä markkinointiponnistuksia ei tarvita, riittää kun kalaa tarjotaan myyntiin vain halvalla.
Kirjolohelle asetetulta suojatullilta on syönyt voimaa se, että merilohta voidaan tuoda edelleen rajoituksitta. Suomi ei voi hakea merilohelle tuontisuojia EU:sta, koska kalaa ei kotimaassa tuoteta.
Rossin mielestä päätös kirjolohelle saadusta lisämaksusta ei kuitenkaan ole ollut turha. "Jo uhka tullin tulosta rauhoitti tilannetta, kun sitä vuosi sitten lähdettiin hakemaan", Rossi kertoi.
Hänen arvionsa mukaan Suomella on hyvät mahdollisuudet saada muutkin jäsenmaat taakseen ministerineuvostossa EU:n tekemän hyvän selvityksen vuoksi. Helpolla viideksi vuodeksi tehtävä päätös ei kuitenkaan tule.
"Norjalaiset osaavat lobata, ja heillä on siihen myös rahaa", Rossi naurahtaa.
Kalastajatkin
huolissaan
Ammattikalastajien etuja valvovassa Suomen kalatalouden keskusliitossa tuontilohen vyörystä ollaan myös huolissaan.
Kalatalouden keskusliiton toiminnanjohtaja Markku Myllylä sanoo, että kasvatetun kalan dumppaus sotkee myös luonnonvesistä pyydetyn kalan markkinoita ja rassaa sitä kautta elinkeinoa joka puolelta.
Kirjolohelle saatu lisätulli jäi Myllylän mielestä ontumaan pahasti.
"Hyvä päätös, mutta se olisi pitänyt saada myös merilohelle", Myllylä harmittelee.
EU yrittää saada norjalaislohen polkumyyntiä kuriin isolle, vähintään 1,2 kilon painoiselle kirjolohelle määrätyllä lisämaksulla. Se koskee myös fileitä ja pakasteita.
Jo alle
tuotantokulujen
Kalankasvattajaliiton norjalaistilastoista heinäkuun lopulla kokoamien tietojen mukaan kassissa kasvatettua merilohta tuotiin jopa alle kahden euron kilohinnalla.
Kirjolohen tuontihinta oli kesällä 2,70 euroa kilolta.
Kaisa Rossin mukaan kotimaassa tuottajan saama keskihinta on liikkunut kolmen euron tienoilla. Haarukka on kuitenkin suuri. Kannattava kasvatus edellyttäisi 3,5-4 euron kilohintaa tuottajalle. "Tilanne on vakava, mutta ei kasvatus tähän lopu. Oma tuotanto on putoamassa, kaikki eivät jaksa jatkaa tällaista taistelua", Rossi kertoi.
Kalalaitosten konkurssiaallolta on kuitenkin vältytty. Rossin mukaan yrityksiä on lopetettu "siististi" myymällä kalat ja laittamalla pillit pussiin.
"Suomalaiset pankit eivät luotota kalankasvatusta samalla tavalla kuin Norjassa. Siellä odotetaan sitä hetkeä, että tuotanto saadaan kannattavaksi ja kilpailijat pois markkinoilta", Kaisa Rossi sanoi.