Koti: Monille ou­lu­lai­sil­le tutun Markus H. Kor­ho­sen kult­tuu­ri­ko­ti rönsyää tu­han­sia esi­nei­tä

Mielipide: Näy­te­tään, että Oulussa osataan sekä pyö­räil­lä että säh­kö­pot­ku­lau­tail­la fik­sus­ti

Kir­joi­tus­vir­heet kuu­lu­vat kou­lu­leh­teen

Opetusalan ammattijärjestön Oulun toimistolla käy melkoinen tohina. Tekeillä on oululaisten alakoululaisten oma lehti, yli satasivuinen Oulun Koulun Kohinaa.

Painoteknisten uudistusten ansiosta koululaisten piirustusten värit loistavat kirkkaina lehden sivuilla.
Painoteknisten uudistusten ansiosta koululaisten piirustusten värit loistavat kirkkaina lehden sivuilla.

Opetusalan ammattijärjestön Oulun toimistolla käy melkoinen tohina. Tekeillä on oululaisten alakoululaisten oma lehti, yli satasivuinen Oulun Koulun Kohinaa. Lehden sisältö alkaa hahmottua yhdysopettajien palauttaessa koulujensa sivusuunnitelmia päätoimittajille Mervi Salomaalle ja Riina Kuuselmalle.

"Koulut saavat sivutilaa kokonsa perusteella. Pienille kouluille on varattu yksi sivu, isommat koulut tarvitsevat neljäkin sivua", Salomaa kertoo.

Helmikuun puoliväliin mennessä työt on jo digikuvattu painokelpoisiksi, mutta suunnitelmien palautusvaiheessa piirustukset ja tekstit ovat vielä käsin kosketeltavissa.

"Koulut voivat itsekin kuvata työt digitaalisiksi, mutta haluamme silti työt itsellemme, jotta voimme varmistua painojäljen tarkkuudesta", Kuuselma sanoo.

Koulut karsivat itse yhdysopettajiensa johdolla lehteen päätyvät työt. Palautusvuorossa olevan Merja Sutisen mukaan homma on mukavaa, muttei helppoa.

"On aikamoinen työ karsia kaikki oppilaiden ehdotukset. Jokainen haluaa saada oman työnsä lehteen, joten osalle täytyy aina valitettavasti tuottaa pettymys", Nuottasaaren koulun 1A-luokkaa opettava Sutinen toteaa.

Lehden tekoon osallistuvat sadat ihmiset koululaisista Suomenmaan työntekijöihin. Päätoimittajille kiireisintä aikaa on alkuvuosi.

Salomaan ja Kuuselman vastuulla on kansikuvan valitseminen, esittely- ja pääkirjoitussivujen taitto sekä päätoimittajien omat teema-sivut, joille päätyy sivusuunnitelmien mukana tulleita ylimääräisiä töitä.

"Ne toimivat jonkinlaisena yllätysmomenttina oppilaille, sillä työt voivat ilmestyä myös koulun omien sivujen ulkopuolella", Salomaa mainitsee.

Nykyinen värikäs Oulun Koulun Kohinaa poikkeaa huomattavasti 50 vuoden takaisesta mustavalkoisesta, ohuesta vihkosesta. Ulkoiset muutokset ovat vaikuttaneet myös lehden sisältöön.

"Painotekninen värimaailma on selvästi innostanut opettajia ja oppilaita tarjoamaan lehteen pääasiassa kuvia", Salomaa harmittelee.

Päätoimittajat toivoisivat enemmän tekstejä, ettei lehti muuttuisi pelkäksi kuvajulkaisuksi. "Teksti kuvaa paremmin koululaisten elämää kuin pelkkä kuva. Teksteissä oppilaat kertovat kokemuksistaan omin sanoin", Kuuselma tietää.

Valmiiseen lehteen pääsee aina painovirheitä, mutta tekstit julkaistaan tietoisesti ilman korjauksia. Päätoimittajien mielestä jonkinlaiset kirjoitusvirheet kuuluvat pienimpien oppilaiden teksteihin.

Koko lukuvuoden mittainen projekti perustuu tekijöiden vapaaehtoisuuteen.

Vaikka lehti aiheuttaa monille ylimääräistä työtä, palkitsee innostus vaivannäön.

"Kohinalla on vakiintunut asema ja pitkä perinne. Uskomme, että opettajat ja oppilaat kokevat lehden teon arvokkaaksi tehtäväksi", päätoimittajat sanovat.

"Kuulemma painotalo Suomenmaan työntekijätkin odottavat joka kevät innoissaan Kohinan työstämistä, koska se poikkeaa niin paljon heidän perustyöstään", Salomaa naurahtaa.