Kultalan kantaesitys Pyhäjärvellä 4.7. Näytelmän on ohjannut nivalalainen teatteriohjaaja Kari Krapu.
Turkulainen käsikirjoittaja Tytti Issakainen sai noin pari vuotta sitten joulun aikaan postissa tekstinivaskan, jonka saatteeksi oli kirjoitettu lyhyt viesti: "otapa tästä nyt selvää". Paketista paljastui herännäisjohtaja Jonas Laguksen (1798-1857) kirjoituskokoelma, jonka pohjalta pitäisi käsikirjoittaa näytelmä pyhäjärveläiselle kesäteatteri KesäHeinälle.
"Olin lukenut jotain hänen kirjoituksiaan, mutta minulla ei ollut häneen mitään erityistä suhdetta. Aloin kuitenkin tutkia, mitä Lagus on kirjoittanut ja itselleni oli suuri yllätys, miten valtavan lukenut ja sivistynyt mies hän oli", Issakainen kertoo.
Noin puolentoista vuoden kuluttua näytelmän synopsis oli valmis, ja nyt valmis Kultala-näytelmä on ensi-iltaa vaille paketissa. Näytelmä johdattelee katsojan Kalajokilaaksossa vaikuttaneen ja Pyhäjärven seurakunnan kappalaisena työskennelleen körttijohtajan elämään ja filosofiaan.
"Teksti löydettiin Laguksen jäämistöistä vasta vuosia sen kirjoittamisen jälkeen. Aika oli tehnyt tehtävänsä. Kieli oli vanhentunutta ja hyvin hengellistä. Sellainen ei avaudu kovin helposti. Jouduinkin tekemään paljon työtä sen kanssa, jotta sain käännettyä tekstin nykykielelle ilman, että Laguksen ydinajatus ei muutu."
Laguksen kirjoitus on eräänlainen vastateos ja kritiikki sveitsiläisen papin Henrich Zschok-ken (1771-1848) kirjoittamalle sen ajan menestysteokselle Kultalalle. Siinä missä valistusajan hengessä kirjoittanut Zschokke uskoi vaurauteen ja ihmisen kykyyn rakentaa itse paratiisi maan päälle, Lagus näki ihmisen turmeltuneisuuden.
"Hän kritisoi muun muassa sitä ajatusta, että raha ratkaisisi kaiken ja tekisi ihmisen onnelliseksi. Lisäksi hän kavahti kirjan muotokristillisyyttä. Se ei ollut hänestä aitoa sydämenuskoa. Hänen kärkevin kritiikkinsä kohdistui kuitenkin siihen, ettei minkään muun asian kuten oman hyvinvoinnin tai rahan tulisi mennä Jumalan yläpuolelle", Issakainen valottaa.
Tytti Issakaisen mielestä reilut sata vuotta sitten kirjoitettu teksti kertoo juuri tästä ajasta ja tämän ajan ihmisen elämästä.
"Vaikka Lagus oli vakavamielinen körttijohtaja, huumoria häneltä ei puuttunut. Hänellä oli silmää nähdä elämän tahatonta komiikkaa, mistä ihmisen ahneus, vahingonilo ja pikkumaisuus nousevat."
Issakainen sanoo vaikuttuneensa siitä, kuinka kirjailijan ja runoilijan työstä haaveillut nuorukainen joutui vaihtamaan unelmaopintonsa papin virkaan. Turun akatemiassa antiikin kirjallisuutta ja sen ajan modernia kirjallisuutta lukenut Lagus vihittiin papiksi jo 19-vuotiaana.
"Hänen oli pakko vaihtaa omat unelmansa papin ammattiin, jotta hän pystyi elättämään sisarensa ja äitinsä isänsä kuoleman jälkeen. Minua kosketti myös se, kuinka vaikeita asioita Lagus kohtasi elämässään. Hänhän saattoi hautaan kuudestatoista lapsestaan kymmenen ja kaksi kolmesta avioliitosta päättyi vaimon kuolemaan", näytelmän käsikirjoittaja summaa.