Talvisota syttyi 70 vuotta sitten. Tänään torstaina saa ensi-iltansa Sisaret-niminen talvisodan muistonäytelmä.
Helsinkiläisen Ulla Huhtisen esikoisnäytelmä sijoittuu Ouluun.
Näytelmän kantaesittää Valveella Elliots r.y.
Sisaret kertoo kotirintaman ja rintaman tunnelmista Oulun sairaanhoitajatarkoulussa opiskelevien neitosten käymän kirjeenvaihdon välityksellä.
Sisarusrakkautta
Idea näytelmään löytyi Huhtisen lähisukulaisten sota-ajan kirjeenvaihdosta. Suku on kotoisin Pattijoelta ja Raahesta.
"Tarina on keksitty ja henkilöt fiktiivisiä, mutta kirjeet ovat hyvin pitkälti ihan autenttisia. Niitä mitä isäni täti ja hänen veljensä ovat kirjoitelleet. Toki kirjeitä on sen verran muokattu, että ne on saatu sopimaan tarinaan", Ulla Huhtinen kertoo.
Pääosassa on Oulun sairaanhoitajatarkoulussa opiskeleva Helena Kotakorpi, jota esittää Hilla Rantajääskö.
Oulun sairaanhoitajatarkoulu toimi 1930-luvulta lähtien lääninsairaalan yhteydessä Lasaretinsaaressa.
"Kirjeenvaihto keskittyy Helenan ja hänen rintamalla olevan veljensä Maunon välille. Mukana on Maunon kirjeitä rintamalta ja Helenan kirjeitä sinne jonnekin. Näytelmä sijoittuu talvisotaan, mutta se kertoo sisarusrakkaudesta."
Ulla Huhtista kiinnosti, kuinka suhteita sukulaisiin pidettiin yllä sodan aikana, ja miten ihan arkisiakin asioita hoidettiin kirjeiden välityksellä.
"Sukulaiskirjeistä kumpusi esiin tosi syvä välittäminen ja huoli, mutta myös luottamus tulevaan. Tavallista elämää yritettiin viedä eteenpäin sodan keskellä. Samanlaiset asiat olivat parikymppisten nuorten mielessä kuin nykyisinkin. Kirjeissä puhutaan tytöistä ja pojista, elokuvista ja harrastuksista."
Kaikki henkilöiden nimet on vaihdettu. Mauno-veljeä esittää Timo Kurkela. Helenan muita sisaruksia Camilla Kaippio/ Venla Keisu, Juha Pälve ja Heikki Mustakallio ja vanhempia Anna Salmi ja ohjaaja Arto Myllärinen.
Helenan hoitajatarkoulun ystäviä ovat Eila (Emilia Pöyry), Anna-Liisa (Maija Seppänen) ja Kreeta (Elisa Kauppila). Sairaanhoitajatarkoulun johtajattaren roolissa on Maria Komu.
"Haluan painottaa, että kirjeet ovat autenttisia, mutta tämä ei ole meidän suvun tarina."
Kunniallinen kuolema?
Kotirintaman tapahtumat ovat polttopisteessä myös Sirpa Kähkösen kuopiolaiseen puutalokortteliin talvisodan, välirauhan ja jatkosodan aikaan sijoittuvassa romaanisarjassa Mustat morsiamet (1998), Rautayöt (2002), Jään ja tulen kevät (2004), Lakanasiivet (2007) ja Neidonkenkä (2007).
"Sisaret-näytelmässä ei ole yhtään kohtausta, joka sijoittuisi rintamalle", Huhtinen selventää.
"Oulun pommitukset ovat mukana, mutta enemmänkin pimennyskäskyjen kautta. Kukaan ei juoksentele pommien alta tai muuta. Kuitenkin mukaan saadaan pelon ilmapiiri."
Keskeinen asia, mitä Huhtinen sanoo pohtineensa näytelmän kautta, on kuolema.
"Mikä tekee kuolemasta kunniallisen? Kun perheestä lähdetään rintamalle, pelätään, että kuolemat tapahtuvat siellä. Sen verran voin paljastaa, että näytelmän alussa kotiin jäävä perheen tytär kuoleekin tapaturmaisesti."
Huhtinen on kehitellyt käsikirjoitusta keväästä 2008 asti.
"Äitiyslomalla rutistin sen loppuun. Kun lapsi nukkui päiväunia, sotamaailma ja näytelmä lähtivät elämään."
Huhtinen asui Oulussa vuoden ja oli mukana Elliots-ryhmän esityksissä 2003-2004. Sisaret hän aikoo tulla perheineen katsomaan lauantaina.
Elliots r.y: Sisaret - talvisodan muistonäytelmän ensi-ilta 26.11. kello 19 Valveella Oulussa. Esitykset jatkuvat 2.12. saakka.
Näytelmästä esitetään ote Oulun kaupungin järjestämässä itsenäisyyspäiväjuhlassa 6.12. kello 13
Madetojan salissa.