Pääkirjoitus

Kirjat kuu­lu­vat Ouluun

Oulussa otetaan tänään kirjamessujen uusintalähtö. Niille sopii toivoa menestystä, sillä Pohjois-Suomi kaipaa tällaista kulttuuritapahtumaa ja kirjojen ja kirjallisuuden korostamista.

Oulun edellisten kirjamessujen jälkeen järjestäjät tarvitsivat tuumaustauon.
Oulun edellisten kirjamessujen jälkeen järjestäjät tarvitsivat tuumaustauon.
Kuva: Risto Rasila

Oulussa otetaan tänään kirjamessujen uusintalähtö. Niille sopii toivoa menestystä, sillä Pohjois-Suomi kaipaa tällaista kulttuuritapahtumaa ja kirjojen ja kirjallisuuden korostamista.

Oulusta on tavattu puhua kirjailijoiden ja kirjakauppojen kaupunkina. Tämä maine on kuitenkin menneisyyden myyttiä, jolle ei ole vuosikausiin ollut erityistä katetta. Kirjoittajia on toki ollut mutta harvanlaisesti, kannattavaa paikallista kirjankustannustoimintaa ei ole pystytty saamaan aikaiseksi ja kirjakauppojenkin määrä oli pitkään kovin niukka. Siihen on tosin viime aikoina tullut taas kohennusta.

Nyt kaupungissa kokeillaan, miten kirjamessut onnistuvat. Edellinen yritys kaksi vuotta sitten jätti ristiriitaisen maun. Tarvetta tuntui olevan, mutta toteutus ontui. Järjestävä organisaatio Pohjois-Suomen Messut joutui kantapään kautta huomaamaan, että tällainen tapahtuma onkin toteutettava aivan omanlaisella tavallaan.

Kahden vuoden aikalisä oli pitkä, mutta se on sittenkin saattanut olla tarpeellinen. Ainakin etukäteen vaikuttaa siltä, että Oulu-hallissa järjestettävien messujen rakenne on nyt toimivalla pohjalla. Varsinainen onnistuminen mitataan viikonloppuna yleisön reaktioissa - ja siinä, paljonko yleisöä lopulta tulee paikalle.

Huhtikuussa toisen kerran pidettyihin Jyväskylän kirjamessuihin osallistui noin 8 000 kävijää. Se on Oululle hyvä mittari. Jyväskylässäkään eivät kaikki valtakunnalliset kustantajat olleet mukana, mutta keskisuomalainen kirjallisuustapahtuma keräsi yleisesti kiitosta. Nyt on pohjoissuomalaisen vuoro.

Isojen suomalaisten kirjamessujen perinne alkoi Turusta, ja Helsinki kiilasi sittemmin kokoluokassa kirkkaasti ohitse. Nämä kaksi tapahtumaa ovat vakiinnuttaneet asemansa. Kakkossarjassa kilpailevat Jyväskylä, Oulu ja Lahti, joka maaliskuussa järjesti ensimmäiset messunsa.

On hyvin mahdollista, että kaikille kolmelle ei riitä tilaa, ei ainakaan merkittävinä tapahtumina. Silloin mitataan, mistä löytyy elinvoimaisuutta. Oulun kiistaton valtti liittyy maantieteeseen, pohjoisuuteen, jonka avulla voi profiloitua. Yöttömän yön ottaminen messujen nimeksi on hyvä oivallus, mutta ratkaisevinta on toteutus ja tunnelma. Jos nämä kirjamessut eivät tunnu onnistuneilta, alkava perinne on vaarassa katketa alkuunsa.

Pitkin maata levinnyt into kirjamessujen järjestämiseen kertoo sinänsä hyvää kirjan ja kirjallisuuden asemasta Suomessa. Se ei näytä horjuvan, vaikka ihmisten ajankäyttö on yhä kiireisempää ja sirpaleisempaa ja vaikka uudet sähköiset mediat muuttavat monia vanhoja tottumuksia. Kirjalla on silti yhä ollut paikkansa.

Viime vuonna kirjojen myynti laski prosentin verran edellisestä, mutta sitä ennen oli koettu nousua. Jonkinlainen vaihtelu kuuluu alaan, jossa tarjolla olevat nimikkeet vaikuttavat kiinnostukseen. Oleellista on, että itse perusrakenteissa ei ole tapahtunut isoja muutoksia ja kirja sinällään on yhä pitänyt pintansa. Tämä on koko suomalaisen kulttuurin kannalta elintärkeää. Se kun ei ole kenenkään muiden kuin suomalaisten varassa.

Mutta markkinat ovat pienet ja kirjojen kannattavuus harvoja poikkeuksia lukuunottamatta heikkoa. Etenkin pienten kustantajien on vaikea saada tuotteilleen näkyvyyttä. Siinä kirjamessut ovat hyvä apu, ja Oulussa korostuvat erityisesti pohjoissuomalaiset tekijät.

Oululainen ja koko pohjoinen kirjallinen kulttuuri kaipaa lisää näkyvyyttä ja kohtaamispaikkoja. Kirjamessujen kautta tarjoutuva tilaisuus pitäisi pystyä käyttämään hyväksi, ja siihen tarvitaan myös suuren yleisön myötävaikutusta.