Tieteiskirjailija Isaac Asimovin (1920--1992) romaanit inhimillisistä roboteista (nk. Robotti-sarja) tarjoavat kosolti moraalista pohdintaa tekoälyn mahdollisuuksista.
Mensaa aikoinaan johtanut Asimov piti vain kahta ihmistä itseään älykkäämpinä -- molemmat olivat hänen ystäviään -- tähtitieteilijä Carl Sagania (1934--1996) ja MIT:n tietojenkäsittelytieteilijää Marvin Minskya.
82-vuotiasta Minskya pidetään yhtenä tekoälyn tärkeimmistä pioneereista. Hänen mukaansa ihmisaivot ovat toistaiseksi paras innoituksen lähde toimivalle tekoälylle.
"Uskon, että tulevaisuudessa älykkäät koneet pystyvät samaan kuin ihmiset, ja paljon enempäänkin. Tulevaisuudessa tulee olemaan liki mahdotonta ohjailla älykkäiden robottien moraalisia valintoja. Asimovin visiot tekoälyn moraalikysymyksistä saattavat vielä joskus muodostua profeetallisiksi", professori Minsky sanoo.
Marvin Minsky oli yksi niistä asiantuntijoista, joita edesmennyt elokuvamaestro Stanley Kubrick (1928--1999) konsultoi suunnitellessaan tieteiselokuvaansa 2001 -- Avaruusseikkailu 1960-luvun puolivälissä.
Minskyn hermoverkkotutkimukset inspiroivat Kubrickia ja tieteiskirjailija Arthur C. Clarkea (1917--2008) heidän luodessaan 2001-elokuvan legendaarisen HAL 9000 -tietokoneen.
Kubrickin lanko ja monia tämän elokuvia tuottanut Jan Harlan ei usko väitteeseen, jonka mukaan Kubrick olisi luonut tahallaan HALin nimen kirjaimista, jotka edeltävät IBM:ää.
"Kyseessä oli pelkkä onnellinen sattuma, joka huvitti suuresti Kubrickia jälkikäteen. Kubrick oli vakuuttunut jo 1966, että tietokoneet mullistaisivat elämämme -- kuten kävikin. Olemme kuitenkin vasta raapaisseet teknologian pintaa. Se, muodostuuko tekoälyn vallankumouksesta siunaus vai kirous ihmiskunnalle, jää nähtäväksi", Harlan sanoo.
