Nuorena kuolleen rovaniemeläisen kirjastovirkailijan ja runoilijan Aune Mäkisen rohkea ja traaginenkin elämä liikuttaa katsojia kyyneliin asti niin Rovaniemen teatterissa kuin kiertueella maakunnassa.
Monologinäytelmän Rakastettu, kaivattu -liput ovat menneet heti kuin kuumille kiville, ja lisänäytöksetkin ovat pian loppuunmyytyjä.
Koska kappaletta esitetään kellariteatterissa, katsojamäärä jäänee tiedottaja Kirsti Jääskön arvion mukaan 1 300:an. Tämä johtuu siitä, että kellariteatteriin mahtuu vain 75 katsojaa kerrallaan.
Kymmenen loppuunmyydyn näytöksen alkaessa lippuluukulla on ollut ihmisiä jonossa tavoittelemassa mahdollisesti peruttuja lippuja. Kysyntää on ollut niin paljon, että teatteri on lisännyt Rovaniemellä seitsemän näytöstä.
Mäkisen Aune herää eloon näyttämöllä myös maakunnassa, jonne se joutui yllättäen, kun Aviovuodet-näytelmän esitykset peruuntuivat näyttelijän sairastuttua.
Irene Tikalle kirjoitetun monologin vieminen myös maakuntaan sopi hänelle erinomaisesti, koska vaativa rooli Mäkisen Aunena voimistuu koko ajan.
Toimittaja Leena Talvensaaren käsikirjoittaman ja hänen miehensä Esko Janhusen ohjaaman monologin lisäksi Rovaniemen teatterin kellaritiloissa esitetään toistakin suosikkinäytelmää.
Janne Rosenvallin käsikirjoittama Soittokielto ei ole tosin Rakastetun, kaivatun tavoin paikallinen aihe, mutta Rosenvall työskentelee Rovaniemen teatterissa. Soittokielto on saanut 2 600 katsojaa.
Monologin ja Soittokiellon suosio kertoo Kirsi Jääskön mukaan siitä, että paikallisuuden suosimisessa teatteri on oikealla tiellä. Aune Mäkisen tarinassa paikallisuus ei ole kuitenkaan ainoa vetovoima, vaan yleisinhimillinen sanoma; ihmisen ikävä toisen luo.
Käsikirjoittaja Leena Talvensaari osasi teatterinjohtaja Tytti Oittisen tavoin odottaa, että paikallinen aihe kiinnostaa ihmisiä. Oittinen ihastelee sitä, että Talvensaaren teksti on erinomaisesti ja mielenkiintoisesti tehty.
Jo käsikirjoitusvaiheessa Talvensaarelle annettiin kannustusta aiheen käsittelyyn, koska monet rovaniemeläiset muistivat 1974 kuolleen Aune Mäkisen henkilökohtaisesti. Talvensaarikin muistaa Mäkisen asuessaan lapsuudessaan Tapionkylässä, jossa olivat myös kirjastovirkailijan juuret.
Vammaisen, kauneutta ja rakkautta janoavan ja rohkean naisen elämäntarinaan Talvensaari törmäsi Rovaniemen kaupunginkirjastossa olevan lyhyen esittelytekstin muodossa sattumalta.
Hänen kirjeensä, runonsa ja päiväkirjansa lisäsivät mielenkiintoa aiheeseen. Tärkeänä lähteenä Mäkisen elämään oli hänen entinen työkaverinsa Kaisu Kairakari.
Puolitoista tuntia kestävä esitys voi Talvensaaren mielestä toimia hyvin muuallakin kuin Rovaniemen teatterissa.
Rakkauden kaipuu ja tarve on yleisinhimillinen tarve ja siihen on ihmisten helppo samaistua missä tahansa. "Paikallisuuttahan tässä on vain se, että Aune sattui asumaan Rovaniemellä", sanoo käsikirjoittaja.
Talvensaaren, Janhusen ja Tikan työryhmä on pohtinut, olisiko Kajaanin runoviikko oikea paikka nostaa Aunen tarina myös muualle näyttämölle. Tulevaa kesää ajatellen se on kuitenkin myöhäistä, koska viimeinen esitys Rovaniemen teatterissa on 16.5 ellei sitten vielä senkin jälkeen järjestetä yleisön pyynnöstä lisää esityksiä.
Aune Mäkinen kuoli tammikuussa 1974 täytettyään edellisenä päivänä 36 vuotta. Samaan arkkuun haudattiin hänen joulukuussa syntynyt poikansa.
Monologi on teatterin esittelyn mukaan kertomus hyvästä ja vaatimattomasta ihmisestä, joka ei pelkää elämää mutta ei myöskään kuolemaa. Tarina rakkauden ja kuoleman liitosta on samalla pala myös lappilaista kulttuurihistoriaa.
Rovaniemen teatterin päättymässä olevan näytäntökauden eniten katsottu näytelmä on Astrid Lindgrenin klassikkosatu Veljeni Leijonamieli.
Kun koululaiset ovat parin vuoden jälkeen palanneet teatteriin, koululaisnäytännöt nostavat Leijonamielen katsojaluvun kuuteen tuhanteen.
Näytäntökaudella 2007-2008 Rovaniemen teatteri ylsi 26 000 katsojaan.
8 000 katsojan pudotus edellisestä näytäntökaudesta johtui siitä, ettei ohjelmistossa ollut joulumusikaalia. Myös koululaisnäytännöt olivat kuntien säästöjen vuoksi minimissään.
Rovaniemen Teatterin Rakastettu, kaivattu -näytelmästä on kuusi lisäesitystä kevään aikana. Viimeinen esitys on 19.5. kello 19.