Kirjastoalalla ei uskota esto-ohjelmien tehoon kirjastojen yleisökoneilla. Loukkaavan materiaalin selailu kirjastojen koneilla on kuitenkin ongelma, jonka ratkaisemiseen kaivataan pelisääntöjä.
Kirjastoasiantuntija Tuula Haaviston mukaan rivojen tai rasististen sivujen selailu kirjaston nettikoneilla ei ole yleisesti katsoen suuri ongelma, mutta erittäin kiusallista yksittäiselle kirjastolle.
- Jos ihmisiä käräytetään ikävien sivujen katsomisesta, ihmiset saattavat olla raivostuneita, mikä on tällä alalla uusi tilanne, Haavisto kertoi käytännön esimerkkinä.
Internetin pimeämpi puoli puhutti kirjastoalan ammattilaisten kansainvälisessä konferenssissa Helsingissä keskiviikkona. Suomen kirjastoseuran, eduskunnan kirjaston ja kirjastojärjestö IFLA:n sananvapauskomitean järjestämässä Whose Internet? -seminaarissa pureuduttiin ongelmaan, jonka toisella puolella on rajoittamaton tiedonsaanti ja toisella varsinkin lasten suojeleminen haitalliselta verkkoaineistolta.
Kirjaston työntekijöiden näkökulmasta kyse on siitä, onko heillä käytössään ammatillisia välineitä internetin haitallisten vaikutusten torjumiseen. Keinoiksi Haavistolla oli tarjota teknisiä sovelluksia, eettistä koodistoa sekä mediakasvatusta. Esto-ohjelmat ratkaisevat Haaviston mukaan korkeintaan kolmasosan ongelmasta. Kirjastojen valmiudet tarjota mediakasvatusta taas ovat toistaiseksi kovin rajalliset.
Tanskassa on saatu hyviä kokemuksia suodattimista
Julkisuudessa on aiemmin esitetty internetin sisältöjä suodattavien esto-ohjelmien asentamista kirjaston yleisöpäätteille. Suomen kirjastojen asenne on ollut pääasiassa kielteinen. Tanskan kirjastokorkeakoulun professori Niels Ole Pors kertoi tilanteen olevan sama myös Tanskassa. Näin siitä huolimatta, että testeissä suodattimista on saatu hyviä kokemuksia.
- Hyvät ohjelmat ovat todella hyviä. Ne suodattavat 95 prosenttia pornografisesta materiaalista ja vain 5 prosenttia luvallisesta aineistosta.
Tanskan kulttuuriministeriö tarjoaa kaikille haluaville kirjastoille sisällönsuodatusohjelmia. Laskelmien mukaan kaikki Tanskan kirjastojen 800 toimipistettä voitaisiin varustaa nettifiltterillä 400 000 euron hinnalla. Kuitenkin vain 10 prosenttia Tanskan kirjastoista on ottanut tarjouksen vastaan.
Porsin mukaan loukkaavan materiaalin nettiselailu kirjastoissa ei ole niin iso ongelma kuin chat-sivustojen käyttö. Pors tiesi joitakin tapauksia, joissa nuorten suosimia chat-sivustoja on jouduttu estämään, sillä niillä käydään varsin suorasukaista keskustelua seksuaalisesta kanssakäymisestä.
Kontrollointi on luonnollinen reaktio
Kansainvälisen kirjastoliiton sananvapauskomitean puheenjohtaja, professori Paul Sturges oli vapaamman lähestymistavan kannalla. Sturgesin mielestä "hyvät sisällöt" ajavat lopulta huonot ulos. Kirjastoammattilaisten tehtävä olisi enemmänkin ohjata, kuin valvoa ja kontrolloida.
Sturgesin mukaan internetin kontrollointihalut ovat luonnollisia reaktioita kirjastoväeltä, jotka ovat tottuneet valikoimaan edustavia kokoelmia.
- Ennen saatettiin sanoa, että tämä kokoelma heijastaa ihmiskunnan koko tietoisuutta. Tämä ei ole koskaan pitänyt paikkaansa. Nyt siitä on tullut (internetin myötä) totta, halusivat he sitä tai eivät.
Konferenssipuhujana oli myös kansanedustaja Jyrki Kasvi (vihr.), jonka esityksessä filttereiden tehoon suhtauduttiin epäillen. Kasvin esityksen mukaan suodattimet antavat valheellisen turvallisuudentunteen ja ne ovat helposti kierrettävissä. Esityksessä ilmaistiin myös huoli siitä, että ohjelmien suodatussäännöt ovat viranomaisten sijaan yksityisten yritysten asettamia.