Kuvaamataidon tunnilla käytetyt sakset, kynät ja paperit saivat hetkeksi siirtyä sivummalle Sievin Kirkonkylän kolmasluokkalaisten käsistä, kun kirjastotäti Päivi Pajala astui määrätietoisin askelin luokkahuoneeseen. Oli lukuvinkin aika. "Moniko teistä on käynyt kirjastossa? Monellako on kirjastokortti. Kuinka moni tykkää lukemisesta?
Hyvin moni käsi nousi näihin Päivi Pajalan esittämiin kysymyksiin. Sen sijaan kukaan ei nostanut kättään, kun kirjastotäti uteli, kenestä lukeminen on tylsää.
Lukuvinkkaus lankesi ainakin tällä kertaa otolliseen maaperään. Yhdeksän- ja kymmenvuotiaat koululaiset kuuntelivat rauhassa ja korva tarkkana, kun Päivi Pajala kertoi heille kirjoista, joista itse tykkää.
Vinkattavien joukkoon olivat päässeet muiden muassa Jukka Parkkisen Karhukirjeitä kaukomailta, Roald Dahlin Iso kiltti jätti, kolme Sinikka ja Tiina Nopolan Risto Räppääjä -kirjaa, Kirsti Ellilän Sisu Tähtinen ja turvesukkahousubisnes sekä Dav Pilkeyn Kapteeni Kalsarin ja sähköräkäjätkän iso paha taistelu.
"Joitakin uusia, joitakin vanhoja. Kotimaisia ja ulkomaisia. Keskenään erilaisia. Vaikeampia ja helpompia. Hauskoja ja jännittäviä. Tytöille ja pojille. On tärkeää, että itse pidän niistä. Kirjaan pitää perehtyä. En voisi vinkata kirjaa pelkän takakannen perusteella", Pajala perusteli valintojaan.
Informaatiotutkimusta Oulun yliopistossa opiskellut Pajala on juuri saanut käteensä filosofian maisterin paperit.
Pestissään Alavieskan ja Sievin kirjastojen hankkeen projektityöntekijänä Pajala on noukkinut kirjastojen hyllyriveistä esiin kirjoja, jota vähemmän kirjastoa käyttävän olisi vaikea löytää. Lääninhallituksen rahoittama hanke on kestänyt 1,5 kuukautta ja päättyy helmikuun lopussa.
Pakottamiskierroksella Pajala ei ole ollut, vaan on tyytyväinen, jos joku tarttuu vihjeeseen. Hän on vieraillut kaikilla Alavieskan ja Sievin kouluilla. Aikaa on liiennyt myös lukuvinkkauksiin eläkeläisten ryhmissä.
Kirjastotädin mielestä lapsilla netti ja tietokonepelit ovat suuria kirjastojen kilpailijoita. "Yläasteikäiset pojat ovat suurin haaste. Siitä joukosta useampi käsi nousee pystyy, kun kysyn, ketä ei voisi vähempää kiinnostaa lukeminen."
Alavieskan ja Sievin kirjastotoimenjohtaja Helvi Kuismin on havainnut, että kirjastojen käyttö kouluilla on heikkoa. Kirjastojen henkilökunnan voimavarat eivät kuitenkaan riitä kirjastojen seinien ulkopuolelle.
Asialle piti tehdä jotakin. Taannoinen seitsemän niin sanotun Tiekkö-kirjaston lastenkirjastonhoitajahanke ja siinä luotu kirjadiplomi tuottivat jo tulosta. Lukuinnostusta nostivat myös lastenkirjailijan vierailut.
"Lainaukset Sievin kirjastoautosta ovat lisääntyneet hurjasti. Se on pitkälle lasten ja koulujen ansiota", Kuismin kiittelee.
Kirjastotäti on hänen mukaansa saanut valtavan hyvän vastaanoton. Kirjastot tarvitsisivatkin hänen mielestään vakituisen pr-henkilön viemään eteenpäin lukemisen ilosanomaa. "Hanke on ollut lyhyt, mutta toivottavasti se saa jatkoa. Sillä on hyvin suuri merkitys, että ihminen tulee kertomaan kirjojen ihanasta maailmasta. Ihmistä eivät voita mitkään esitteet."
"Se, että osaa lukea ja oivaltaa lukemansa, on koko elämisen perusta. Kirjastojen ja koulujen yhteistyön on sujuttava. Koulujen opetussuunnitelmaan pitäisi kuulua tietty määrä luettuja kirjoja ja opastus kirjaston käyttöön."