Kir­jas­ton melua tuskin kuulee

"Kirjasto ei ole mikään hiljaisuuden temppeli", Oulun kaupungin kirjastotoimen johtaja Pirkko Lindberg toteaa.

Oulun pääkirjaston lastenosastolla melutaso nousee noin 50 desibeliin.
Oulun pääkirjaston lastenosastolla melutaso nousee noin 50 desibeliin.

"Kirjasto ei ole mikään hiljaisuuden temppeli", Oulun kaupungin kirjastotoimen johtaja Pirkko Lindberg toteaa.

Kalevan verkkolehden Juttutuvassa virinnyt keskustelu moittii kovaäänisen keskustelua ja kännyköiden aiheuttamaa hälyä pääkirjastossa. Osa keskustelijoista tuomitsee varsinkin musiikkiesitykset.

"Meidän mielestämme on hyvä, että kirjastossa on kuhinaa. Ei tämä ole mikään hyssyttelypaikka. Häiriökäyttäytyminen on tietenkin eri asia", Lindberg vastaa.

Yleiseksi konserttisaliksi ei pääkirjasto ole päässyt muuttumaan. "Musiikkiesityksiä meillä on muutaman kerran vuodessa ja tuolloin pyrimme rajaamaan esitykset 15 minuutin mittaisiksi."



Meteli on
hakusessa


Joulun ja uuden vuoden välipäivinä pääkirjastosta lähtee meteliä kuin huopikastehtaalta. Desibelimittari hädin tuskin reagoi lehtienlukupaikan edustalla.

Sivujen kääntely saa aikaan alle 50 desibelin mökän. Kameran laukaisimen räpsähdys heilauttaa mittaria enemmän kuin lehtiään selaavat ihmiset.

Lainauspisteellä suurinta mekkalaa pitää kirjojen palautusautomaatti, joka nostaa lukemat hieman vajaaseen 60 desibeliin. Lastenkirjojen osastolla äänentasot pysyvät samassa kuin lehtienlukupaikassa.

Möykkää ei löydy etsimälläkään.



Kirjasto
haluaa elämää


Pirkko Lindbergin mukaan nykykirjasto pyrkii olemaan enemmän kuin pelkkä lainaamo. Erilaiset tapahtumat ovat olleet kiiteltyjä. Keskustelutilaisuudet ja musiikkiesitykset vetävät yleisöä.

Lindbergin sanookin, että maailmalla kaupunkien pääkirjastot ovat hyvin avoimia. Ihmisille sallitaan vapauksia, jotta kirjasto on aktiivinen ja elävä paikka. Oulun pääkirjastoon erilaisista tempauksista on tullut lähinnä hyvää palautetta.

"Emme halua istua täällä pölyttyneinä, vaan toivomme, että toimintaa riittää. Kirjasto on kuitenkin ihmisiä varten", Lindberg sanoo.

"Kunhan käyttäydytään asiallisesti."

Juttutuvan keskustelussa huomautetaan, että jos ihmisten puhe häiritsee voi aina mennä lukusaliin. Salin ovella kehotetaankin erikseen hiljaisuuteen.

"Ne, jotka haluavat olla rauhassa, voivat aina tulla tänne. Kesällä tarkoituksena on tehdä remontti, joka äänieristää lukusalin muusta kirjastosta vielä tehokkaammin", Lindberg kertoo.



Lukusalin hiljaisuutta kunnioitetaan


Kännyköihin puhuminen suututtaa Juttutuvan keskustelijoita. Kirjastotoimen johtaja vakuuttaa, että tämäkin ongelma otetaan huomioon. Lukusalin käyttäjät ovat Lindbergin mukaan tunnollista väkeä.

"Asiakkaat kyllä kunnioittavat lukusalin hiljaisuutta. Puhelut tullaan puhumaan ovien ulkopuolelle."

Tarvittaessa henkilökunta järjestää sopimattomasti käyttäytyvälle asiakkaalle saattajan.

"Vahtimestari voi poistaa häirikön kirjastosta, jos tarve vaatii", Lindberg toteaa.

Juttutuvassa harmia herättävät myös mekkaloivat teinit, jotka valtaavat tietokoneet koulun jälkeen.

Lindbergin mukaan nuoret ovat käyttäytyneet pääkirjastossa hyvin. Lähikirjastoissa tilanne voi olla toinen.

"Emme ole kokeneet nettiä ongelmaksi. Tietysti porukoita saattaa muodostua ja melu näin nousta", Lindberg sanoo.

"Yleensä tilanteen rauhoittaa paikalle saapuva kirjastonhoitaja", hän huomauttaa.

Ilmoita asiavirheestä