Kirjastotoimen kuluvan vuoden budjetti ei tuo oululaisille isoja yllätyksiä. "Vuoden 2003 taso säilytetään eikä esimerkiksi kirjastojen aukioloaikoihin tarvitse puuttua", kertoo Oulun kaupungin kirjastotoimen johtaja Helvi Puolakka.
Helvi Puolakan mukaan Oulun kaupungin budjettikehitys on ollut viime vuosina varsin tasaista ja se on näkynyt kirjastotoimeen ja muihin kulttuurilaitoksiin asti.
"1990-luvun laman jälkeisiä vaikutuksia on pystytty kuromaan kiinni", hän toteaa.
Yhtä ilonhetkeä vietettiin perjantaina Pateniemessä, kun pari kuukautta kiinni ollut lähikirjasto avasi ovensa uudistuneena.
"Parannusta on tapahtunut ja kirjaston ilme on selkeämpi", totesi Riitta Pyhäjärvi.
Pyhäjärven perhe käy kirjastossa kerran, kaksi viikossa ja paitsi äidille kaunokirjallisuutta, lainataan aina jotain myös lapsille.
Käyttösuunnitelmat kuun lopussa
Kirjastotoimen määrärahat ovat osa koko kulttuuritoimen 21,6 miljoonan euron kakkua, joka jaetaan 28. tammikuuta pidettävässä kulttuurilautakunnan kokouksessa. Vuonna 2003 kirjastotoimen osuus oli noin 6,2 miljoonaa euroa ja kuluvana vuonna kulttuurilautakunnan vielä vahvistamattomien käyttösuunnitelmien mukaan noin 6,4 miljoonaa euroa.
"Suuria uudistuksia ei pystytä tekemään, mutta toimeen tullaan", muotoilee kulttuurijohtaja Risto Vuoria. Kirjastotoimen budjetti on Vuorian mukaan kohtuullisen helppo sorvata, sillä suurin osa kustannuksista on kiinteitä.
Lasten lukemis-harrastukseen satsataan
Kirjastotoimen menot kasvavat nousevien palkka- ja vuokramenojen takia. Lähiajan suunnitelmiin on kirjattu myös uusi kirjastoauto vanhan tilalle vuodelle 2005. Auto auttaa lähinnä niitä alueita, jotka odottavat pysyvää kirjastoa tai joiden oma kirjasto on peruskorjauksessa.
Eniten Helvi Puolakka iloitsee siitä, että aineistomäärärahat nousevat himpun verran. Viime vuonna tähän tarkoitukseen oli varattu 858 000 euroa ja tänä vuonna suunnitellaan 866 000 euroa.
"Korotus on tarkoitus käyttää lasten ja nuorten kirjallisuuteen ja lukemisharrastuksen edistämiseen. Suunnitelmat liittyvät koko kaupungin strategiaan, jonka mukaan Oulun merkitystä Suomen lasten ja nuorten kulttuurikeskuksena vahvistetaan", Puolakka sanoo.
Puolakan mukaan määrärahan lisäys ei näy välttämättä erilaisten kirjojen lisääntymisenä, vaan kirjojen parempana saatavuutena kappalemäärien kasvaessa.
26 lainaa
vuodessa
Tuoreimpien vuoden 2002 tilastojen mukaan Oulussa käytetään kirjastotoimen aineistoon asukasta kohden rahaa vajaat 7 euroa. Samana vuonna oululaiset lainasivat kukin keskimäärin 26 kirjaa ja vuoden 2003 lukujen uskotaan olevan samansuuntaisia.
"Lainausmäärät säilynevät liki ennallaan, vaikka kirjastoja on ollut remonttien ja rakentamisen takia kiinni", arvelee Helvi Puolakka.