Kuntaliiton toimitusjohtaja Risto Parjanne arvioi kirjastojen kehityksen riippuvan lähivuosina paljon siitä, miten suomalaiset järjestävät hyvinvointiyhteiskunnan.
Kuntien pannessa tiukan paikan tullen tehtävät tärkeysjärjestykseen tärkeimmiksi nousevat Parjanteen mukaan yleensä lakisääteiset peruspalvelut sosiaali-, terveys-, ja koulutustoimessa sekä tekninen infrastruktuuri.
Parjanne puhui tiistaina Kouvolan kirjastotoimen 100-vuotisjuhlaseminaarissa.
Parjanne kehotti valtiota ja kuntia sopimaan siitä, että kunnille lailla annetuista tehtävistä syntyvät kustannusvelvoitteet ja valtiolta kunnille tuleva rahoitus ovat tasapainossa.
"Näin ei kuntien mielestä joka puolella Suomea tällä hetkellä läheskään ole", hän sanoi.
"Tällä hetkellä rahan näkökulmasta katsottu finanssipoliittinen ohjaus on hallitsevaa, ja aika usein velvoitteet unohtuvat. Käsitykseni mukaan voimme säilyttää hyvinvointiyhteiskunnan pääpiirteet, mutta se tapahtuu uudistamalla ja sopimalla nykyistä paremmin velvoitteiden ja rahoituspohjan välisestä yhteistyöstä", Parjanne sanoi.
Hän arvioi, että epäilemättä kirjastotoiminta tulee edelleen olemaan Suomessa keskeisten palvelujen joukossa. Kirjastopalvelut ovat Suomessa verovaroin rahoitetuista palveluista eniten käytettyjä.
Kuntalaisista 80 prosenttia käyttää kirjastojen palveluja. Viime vuonna tehtiin kirjastolainoja noin 102 miljoonaa kappaletta.
Kirjastoverkkoa on saneerattu viimeisen kymmenen vuoden aikana voimakkaasti, mutta silti lainaukset ovat lisääntyneet.