Lääninhallitukset selvittävät kuluvan kevään aikana kuntien kirjastohankintojen tilaa ja kehitystä. Vaikka kirjastot ovat saaneet lisää valtionosuuksia, närää on herättänyt se, että tästä huolimatta kirjastojen aukioloja supistetaan ja tarjontavalikoimaa kavennetaan. Kulttuuriministeriö haluaa nyt tarkemman selvityksen siitä, mikä on kirjahankintojen tilanne kunnissa.
Kulttuuriministeri Tanja Karpela (kesk.) korosti torstaina järjestämällään toimittajabrunssilla, että ministeriön selkeä ja voimakas tahtotila on se, että rahoitus painotetaan oikeille raiteille. Karpelan mukaan valtio on näyttänyt hyvää esimerkkiä antamalla kirjastoille lisää rahaa. Kuntien pitäisi seurata esimerkkiä.
Nyt kuitenkin esimerkiksi Kauniaisten kirjasto on päättänyt lopettaa puoluelehtien tilaamisen. Karpela ei lähtenyt ennakoimaan, onko kyse laajemmastakin ilmiöstä. Sen sijaan hän vetosi siihen, että kirjastojen anti olisi mahdollisimman monipuolinen.
Karpela jakoi kiitosta kunnille siitä, että ne ovat löytäneet myös hyviä omia ratkaisuja kirjastopalvelujen turvaamisessa. "Erityisesti kirjastokimpoista on saatu positiivista viestiä. Näin on voitu hoitaa ja turvata monia palveluja pienin kustannuksin", Karpela totesi.
Vapaaehtoisuuteen perustuvaa kirjastojen kimppayhteistyötä harjoitetaan etenkin Pohjois-Suomessa. Oulun ja Lapin lääneissä peräti 90 prosenttia kirjastoista kuuluu johonkin kimppaan.
Kirjastojen kimppayhteistyötä pidetään kansainvälisestikin ainutlaatuisena. Tämän seutuyhteistyön tavoitteena on turvata ja parantaa asiakkaiden palvelujen laatua.
Perinteisen kirjan
asema huolettaa
Suurin ongelma ministeriön mielestä tällä hetkellä on kirjastoaineistomäärärahoissa. Raha-ahdinkoa on tukaloittanut entisestään se, että kirjastot ovat viime vuosina joutuneet investoimaan paljon erilaisiin laitteisiin.
"Perinteisen kirjan asema on heikentynyt. Siihen täytyisi saada parannus", ylijohtaja Kalevi Kivistö huomautti.
Kulttuuriministeri Karpela painotti: "Kirjastojen yhteiskunnallinen rooli on erittäin merkittävä. Ostotuen korotuksella monet pienet kirjastot voivat hankkia vähälevikkistä laatukirjallisuutta." Tätä mahdollisuus pitää hänen mukaansa turvata jatkossakin.
Karpela iloitsi siitä, että kirjastovaroihin saatiin tälle vuodelle 1,6 miljoonaa euroa lisää ja ostotukeen lisävaroja 400 000 euroa.
Nyt lääninhallitukset arvioivat kuntien kirjahankinnat. Ensi vuonna arvioidaan digitaalisia aineistoja. Vuonna 2006 selvitetään kirjastojen verkko- ja mobiilipalveluja.
Opetusministeriön tarkoituksena on lähivuosina käynnistää valtakunnallinen tutkimus, joka arvioi kirjasto- ja tietopalvelujen nykyistä tilaa suhteessa tieto- ja kansalaisyhteiskunnan asettamiin vaatimuksiin. Samalla selvitetään kansalaisten yhdenvertaisuutta kirjastopalvelujen käyttäjinä.
Rahavauhti esille budjettineuvotteluissa
Ministeri Karpela kehuskeli taas, että kirjastorahoitusta on saatu siirretyksi kaavailtua nopeammin valtion normaalin budjettirahoituksen piiriin. Veikkauksen tuottovaroista ohjataan kirjastoille tänä vuonna 67 prosenttia, kun niin sanottu jakosuhdelaki sallisi kirjastoille näistä varoista vielä 75 prosentin valtionosuuden.
Jakosuhdelain tavoite on kymmenen vuoden siirtymäajassa siirtää kaikki Veikkauksen tuottovarat alkuperäisille edunsaajille eli taiteelle, tieteelle, liikunnalle ja nuorisotyölle.
Tämän vuoden budjettia käsitellessään eduskunta edellytti, että kirjastojen valtionosuuksien siirtämistä yleisiin budjettivaroihin nopeutetaan merkittävästi. Karpelan mukaan vauhtiin otetaan kantaa valtion ensi vuoden talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä.
Ylijohtaja Kivistö huomautti, että suorasukaista olisi korvamerkitä kirjastojen valtionapurahat, mutta 1990-luvun alkupuolella luovuttiin valtionosuuksien korvamerkinnästä. Valtio antaa kunnille vain laskennallisen avustuksen ja kunnat voivat päättää itsenäisesti, minkä verran rahoista ohjataan kirjastoille.