Kirjasto-auto kierteli Kuusamossa maanantaina normaalista poikkeavissa paikoissa. Kaupunki sai uuden kirjastoauton käyttöönsä ja sitä käytiin näyttämässä kaupunkilaisille eri puolilla keskustaajamaa. Autoja on Kuusamossa ehditty 39 vuoden aikana ajaa loppuun kuusi.
"Onpa tämä hieno ja tuoksuu uudelta", ihasteli Raili Alavuotunki monen muun lailla päästessään tutustumaan uuteen autoon kaupunkitalon edustalla. Vuotungista pari vuotta sitten keskustaan muuttanut Alavuotunki onkin ollut kirjastoauton käyttäjä koko sen 40 vuoden ajan, mitä auto Kuusamossa on ollut.Pohjois-Suomen ensimmäinen kirjastoauto Kuusamoon
Lainaamaankin Raidoksi eli porokaravaaniksi nimetystä autosta pääsi heti ensiesittelyssä. Päivän aikana auto kierteli päiväkotien, torin ja marketin pihalla. Tänään uusi auto kiertelee reittejä jo normaalin aikataulun mukaisesti.
Kuusamo hankki kirjastoauton 1967 ensimmäisenä Pohjois-Suomessa. Toinen auto hankittiin 1971, mutta siitä luovuttiin myöhemmin säästösyistä. Kirjastotoimentarkastaja Merja Kummala-Mustonen Oulun lääninhallituksesta huomautti, että pelkkä auto ei riitä. "Aineistomäärärahat ovat Kuusamossa jääneet säästöjen jalkoihin. Aineistohankinnat olivat viime vuonna pahasti jäljessä läänin ja koko maan keskiarvoista. Lainausintoa kuusamolaisista kyllä löytyy. Lainausluvut ovat keskiarvojen yläpuolella."
Kummala-Mustonen kiitteli silti Kuusamon päättäjiä ennakkoluulottomuudesta aikana, jolloin kuntien kulttuuripalveluista on totuttu kuulemaan vain säästöpäätöksiä.
Kirjastotoimenjohtaja Ritva Niemeläisen mukaan suurin osa auton käyttäjistä on lapsia. Lainaajia on autossa ollut viimeisen uuden aikana 1 565 henkeä.
Sivistyslautakunnan puheenjohtaja Heikki Kallunki totesi kirjastoauton olevan monella kylällä ainoa kunnallinen palvelu. "Auto on monelle elämysten tarjoaja. Sen pysähtyminen kylälle on myös sosiaalinen tapahtuma."
Kulttuuriasiainneuvos Anneli Äyräs opetusministeriöstä pitää kirjastoautoja tärkeänä tasapuolisen palvelun vuoksi.
"Suomen tapaisessa maassa kirjastoautot ovat olennainen tekijä, jotta syrjässä asuvillakin olisi mahdollisuus käyttää kirjastopalveluja."
Enimmillään autoja on ollut kunnissa 230. Määrä on laskenut 90-luvun alusta alkaen ja nyt autoja on noin 180 eli reilulla puolella kunnista.
Muutamassa suuressa kaupungissa autoja on kaksi. Määrän laskuun ovat vaikuttaneet paitsi säästöt myös asutusrakenteen muutos, joka on keskittänyt väkeä taajamiin.
Vuosittain uusitaan runsas kymmenen autoa. Ensi vuonna on 13 kuntaa ilmoittanut hankkivansa uuden auton.
Yksikköhinta on noin 210 000 euroa, josta valtion rahoitus 100 000 euroa. Käyttöikä on 15-20 vuotta.