Kesä on noussut kevään ja syksyn rinnalle kolmanneksi kirjasesongiksi myös Suomessa.
Muutoksesta huolimatta kustantajat ovat markkinoineet kesän kirjoja kevään ja syksyn julkaisuluetteloissa eikä suvelle ole tehty omia uutuusluetteloita.
Nyt tähän käytäntöön on tullut muutos. WSOY julkaisi viime vuoden lopussa ensimmäisenä suomalaiskustantajana oman kesäesitteen kevään kirjakatalogin jatkoksi.
"Meillä on ensimmäistä kertaa yhden vuoden julkaisuohjelma jaettu selkeästi kolmeen eri sesonkiin: kevät tammikuusta huhtikuuhun, kesä toukokuusta elokuuhun ja syksy syyskuusta joulukuuhun", kertoo WSOY:n toimitusjohtaja Anna Baijars.
Kevät- ja kesäesitteiden lähes peräkkäiset julkaisut liittyvät Baijarsin mukaan siihen, että kirjakauppojen sisäänostajat alkavat miettiä kesän ostoja jo loppuvuodesta.
Otavassa tyydytään tänä vuonna vielä kahteen julkaisuluetteloon, vaikka kesäsesonkiin on kustantamossa panostettu jo pitkään hyvin tuloksin.
"Muutoksia on tapahtunut siinä, miten myynti jaksottuu ja missä vaiheessa kesän kustannusohjelma myydään jälleenmyyjille", myöntää Otavan yleisen kirjallisuuden kustannusjohtaja Minna Castrén.
Kaksi luetteloa ja kaksi kautta riittävät keskisuurelle Minerva-kustantamolle.
"Isot kustantajat ovat nostaneet jossain vaiheessa kesäkauden kolmanneksi sesongiksi. Markkinoille on pukattu kevyttä kesälukemista - dekkaria ja vastaavaa. Mekin olemme tuoneet kesäkuulle jotain tämän idean perässä, mutta emme kovin paljon. Meillä syyskausi alkaa kesäkuusta", sanoo Minervan kustannuspäällikkö Pekka Saarainen.
Lamalistoja ei laadita
Kustantajat kiistävät taantuman näkyvän kevään julkaisuohjelmissa, vaikka myös kustannusala on joutunut yt-neuvottelemaan, leikkaamaan ja sopeuttamaan toimintojaan muun elinkeinoelämän rinnalla.
Kirjojen myynnissä suurimmat pudotukset ovat tapahtuneet tietokirjallisuudessa.
Tosin tietokirjojen myynnin lasku on alkanut jo ennen taantumaa, kun internet on korvannut kotitalouksissa ja työpaikoilla tietosanakirjoja.
Kuntien säästöpaineet ovat puolestaan näkyneet oppikirjojen myynnissä.
Kaunokirjallisuudessa myyntimäärät ovat säilyneet paremmin, mutta tiukat ajat näyttäisivät vähentäneen uutuusnimikkeiden määrää.
"Mekään emme ole selvinneet taantumasta naarmuitta, mutta nimikemäärät ovat säilyneet ennallaan", kiistää Minervan kustannuspäällikkö Pekka Saarainen.
"Meidän kevään lista ei ole mikään lamalista. Taloudellisesti vaikeina aikoina täytyy varmistaa aivan erityisellä tavalla, että se mitä tehdään, tehdään kunnolla. Mieluummin panostetaan uutuuksiin kunnolla kuin hajotetaan panostuksia valtavalle nimikemäärälle", sanoo kustannusjohtaja Minna Castrén Otavasta.
"On totta, että sekä tänä että viime keväänä oli suhteellisen vähän kotimaisia titteleitä. Mutta tämä ei ole tietoista supistamista. Julkaisuohjelma elää pitkälti kirjailijoiden kirjoitusrytmin mukaan. Suurin haaste ovatkin olleet kotimaiset kirjailijat. Jos on tottunut siihen, että kirja tulee ulos aina syksyllä, niin voi olla vaikea muuttaa omaa tekemisen rytmiä. Eikä sitä ole edes syytä lähteä väkisin muuttamaan", painottaa Baijars.
Neljättä kautta ei tarvita
Kevät- ja kesäjulkaisujen lisääntymisestä huolimatta suurin osa kirjoista julkaistaan ja myydään edelleenkin loppuvuodesta.
Kustantajilla ei olisi mitään sitä vastaan, että kirjamarkkina jakaantuisi jatkossa aikaisempaa tasaisemmin ympärivuotisesti.
"On kaikkien kannalta hyvä, että uutuuksia tulee tasaisesti pitkin vuotta. Syksyhän on ollut perinteisesti aika täysi, tarjontaan on meinannut hukkua. Toivoisin, että pääsisimme mahdollisimman tasaiseen julkaisurytmiin. Mutta neljää sesonkia ei tarvita - tässäkin on jo hallitsemista", Anna Baijars sanoo.